Ero sivun ”Ulosotto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Suomen ulosottokäytäntö: ulkonen linkki pois |
|||
Rivi 7:
Suomessa [[yksityisoikeus|yksityisoikeudellisen]] velvoitteen täytäntöönpano edellyttää [[tuomioistuin|tuomioistuimen]] tuomiota, mutta [[julkisoikeus|julkisoikeudellinen]] saatava, kuten vero, voidaan ulosmitata ilman maksuvelvollisuuden vahvistamista. Ulosotto on erityistäytäntöönpanon yleisnimitys. Sen tärkein laji on [[ulosmittaus]] eli rahamääräisen velvoitteen täytäntöönpano. Ulosottoon kuuluu myös [[irtaimisto|irtaimen esineen]] tai [[kiinteistö]]n luovutustuomion pakkotäytäntöönpano, hallinnan palauttaminen kuten häätö sekä teetto-, kielto- ja sietämistuomioiden täytäntöönpano. Ulosoton muoto on myös lapsen huoltoon tai tapaamisoikeuteen liittyvän päätöksen toteuttaminen.<ref>''Encyclopædia iuridica fennica,'' Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palstat 775–778.</ref>
Alueellisena ulosottoviranomaisena Suomessa toimii kihlakunnan ulosotto-osasto tai ulosottovirasto. Näitä johtaa johtava [[kihlakunnanvouti]], jonka alaisuudessa työskentelee kihlakunnanvouteja sekä kihlakunnanulosottomiehiä.
Ellei velallisella ole rahaa, voidaan häneltä ulosmitata muuta omaisuutta. Se myydään tavallisesti julkisella [[huutokauppa|huutokaupalla]], ''pakkohuutokaupalla'', josta saadut rahat käytetään velkojen maksuun.
| |||