Ero sivun ”Paavius keskiajalla” versioiden välillä

Avignonin vankeus aiheutti myös yhden lukuisista niin sanotuista skismoista, jolloin katolinen kirkko on ollut jakautuneena useita eri paaveja tunnustaneisiin ryhmittymiin. Puhutaan niin sanotuista vastapaaveista. Vastapaavius kertoo siitä, että tehokas tapa saada paavin suosio puolelleen oli koota sotajoukot, syöstä vanha paavi vallasta ja valita mieluinen tilalle. Avignonista palannut paavi [[Gregorius XI]] palasi takaisin Roomaan, mutta kuoli jo seuraavana vuonna. Konklaavin valitsema seuraaja [[Urbanus VI]] osoittautui nopeasti kelvottomaksi paaviksi; tämä oli suuruudenhullu, vainoharhainen ja sai ajoittain hillittömiä vihanpurkauksia. Uudesta paavista saattoi päästä eroon vain julistamalla konklaavin tuloksen mitättömäksi ja näin kardinaalit tekivätkin. He väittivät valinneensa Urbanus VI:n paaviksi vain kansajoukkojenkansanjoukkojen painostuksen takia ja samalla kehottivat paavia eroamaan. Tästä paavi kieltäytyi ja kardinaalikollegion valitessa seuraavaksi paaviksi [[Klemens VII]]:n alkoi [[suuri skisma (katolisuus)|suuri skisma]].

Vuonna [[1414]] alkoi suuri kirkolliskokous [[Konstanz]] -nimisessä kaupungissa aivan [[Sveitsi]]n rajalla nykyisen [[Saksa]]n alueella. Kokous kesti yhteensä neljä vuotta<ref name=Paavius5>''Ihmistä suurempi : Paaviuden historia'' s. 47–51</ref> ja kokosi kaupunkiin yli kolmensadan piispan sekä kolmensadan oppineen teologin lisäksi paljon muitakin kirkonmiehiä ja ruhtinaita. Palvelusväet mukaan lukien vieraita oli jopa kymmeniä tuhansia.<ref name=Paavius5 /> Konsiili päätti erottaa kaikki kolme virassa olevaa paavia. Rooman paavi suostui eroamaan vapaaehtoisesti ja Pisan linjan paavi vangittiin. Avignonin linjan paavi [[Benedictus XIII]] kieltäytyi eroamasta ja pakeni Espanjaan, mutta samalla käytännössä menetti vaikutusvaltansa. Konsiili valitsi uudeksi paaviksi [[Martinus V]]:n ja skisma loppui tähän. Valta palasi pian takaisin paaville kirkolliskokoukselta. Ensin kirkolliskokouksille asetettiin aikaväli, joka piti kulua edellisen päättymisestä ennen kuin seuraava saatiin kutsua koolle. Paavi [[Pius II]]:n julistus kielsi kirkolliskokouksen koolle kutsumisen ja näin valta oli palannut paaville. Tämän jälkeen katolinen kirkko on tunnustanut skisman aikaisista paaveista vain Rooman linjan paavit laillisiksi paaveiksi. Avignonin ja Pisan linjojen paaveja pidetään [[vastapaavi|vastapaaveina]].