Wikipedia

Ero sivun ”Buddhalaisuus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
korvasin sanat tiedottomuus sanalla tietämättömyys, ainakin osan löysin
Rivi 5:
Usein kiistellään siitä, pitäisikö buddhalaisuus luokitella [[uskonto|uskonnoksi]] vai [[elämänfilosofia]]ksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.triratna.fi/buddhalaisuus/mita-buddhalaisuus-on/johdanto | Nimeke = Mitä Buddhalaisuus on - Johdanto| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |Ajankohta = | Julkaisupaikka = Triratna | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Tämä johtuu mm. siitä, että toisin kuin useimpien uskontojen perustajat, Buddha ei opettanut minkään jumalten palvontaa eikä ylistänyt sokeaa uskoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://samye.fi/Buddhalaisuus | Nimeke = Buddhalaisuus | Julkaisupaikka = Kagyu Samye Dzong Finland}}</ref> Sen sijaan Buddha kehotti oppilaitaan ajattelemaan itse ja tutkimaan opetuksia kriittisesti niiden ymmärtämiseksi. Kuuluisassa Kalamasutrassa Buddha sanoo, ettei mitään tule uskoa "vain siksi että niin on usein sanottu tai niin on tapana uskoa -- vain koska niin huhutaan tai niin sanotaan pyhissä teksteissä -- vain päättelyn tai olettamusten pohjalta -- tai sen ajatuksen perusteella, että 'tämä munkki on opettajamme.'"<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://munsurinaa.blogspot.fi/2009/10/sokea-usko-ja-tieto.html| Nimeke = Sokea usko ja tieto | Julkaisupaikka = munsurinaa.blogspot.fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.accesstoinsight.org/tipitaka/an/an03/an03.065.soma.html | Nimeke = Kalama Sutta | Julkaisupaikka = Access to Insight | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Buddhalaisuuden ydinopetus on, että elämä on pohjimmiltaan kärsimystä (paal. [[dukkha]]) tai epätyydyttävää<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.zazen.fi/activities/teishos/santeBuddhanTie.html | Nimeke = Buddhan tie - kärsimyksestä vapautuminen | Tekijä = Sante-roshi | Julkaisupaikka = Helsinki Zen Center }}</ref>, eivätkä ohimenevät asiat voi tuottaa todellista onnea. Tästä huolimatta buddhalaisuus ei ole pessimistinen uskonto<ref name="Viisaus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.triratna.fi/buddhalaisuus/mita-buddhalaisuus-on/viisaus | Nimeke = Mitä Buddhalaisuus on - Viisaus | Julkaisupaikka = Triratna }}</ref>, sillä kärsimyksestä voi myös vapautua. Buddhan [[neljä jaloa totuutta|neljän jalon totuuden]] mukaan kärsimystä on (ensimmäinen totuus), mutta sillä on syy eli janoaminen sekä tiedottomuustietämättömyys (toinen totuus), se voidaan lopettaa pääsemällä irti sen syistä ja valaistumalla (kolmas totuus), ja on olemassa tapa saada se loppumaan: [[jalo kahdeksanosainen polku]] (neljäs totuus).
 
Buddhalaisuuden keskeinen päämäärä on siis valaistuminen eli [[nirvana]], joka nähdään kaiken kärsimyksen loppuna. Valaistumisen voi saavuttaa kehittämällä jaloa kahdeksanosaista polkua, joka jakaantuu kolmeen pääosaan: hyveen, keskittymisen ja viisauden kehittämiseen. Valaistunut tajuaa olemassaolon perimmäisen luonteen eikä siksi enää takerru maailmaan. Näin hänen tiedottomuutensatakertuminen ja halunsa lakkaavatlakkaa, ja niidensen myötä kärsimys.
 
== Historiaa ==
Rivi 57:
 
# '''Kärsimyksen totuus''' ([[dukkha]]) Elämässä on kärsimystä. Buddhan käyttämä sana dukkha suomennetaan usein kärsimykseksi. Dukkhan merkitys on kuitenkin suomenkielen sanaa kärsimys paljon laajempi: se viittaa kaikkiin elämän kielteisiin tunteisiin aina yleisestä tyhjyyden tai epätyydyttävyyden tunteesta fyysiseen sekä henkiseen tuskaan. Buddha ei siis väittänyt koko elämän olevan pelkkää tuskaa, vaan muistutti, että suurimmatkin mielihyvän (sukha) tuntemukset ovat lopulta tilapäisiä ja epätyydyttäviä.
# '''Kärsimyksen syyn totuus''' (samudaya). Kärsimyksen syy on halu tai takertuminen (paal. [[tanha]], janoaminen). Ihminen kärsii, koska janoaa jatkuvasti lisää, eikä kykene löytämään maailmasta tyydytystä. Jano jaotellaan kolmeen: aistinautintojen janoon, olemisen janoon ja olemattomuuden janoon. Kärsimyksen perimmäinen syy on tiedottomuustietämättömyys, joka mahdollistaa janon ja siitä seuraavan vihan.
# '''Kärsimyksen lakkaamisen totuus''' (nirodha) Kärsimys lakkaa, kun sen syy - janoaminen sekä tiedottomuustietämättömyys - lakkaa. Tätä kärsimyksen lakkaamista kutsutaan valaistumiseksi, koska siinä ei ole tiedottomuutta, ja vapautumiseksi (skr. nirvana, paal. nibbana, "Sidoksista vapautuminen"), koska se on vapaa haluista.
# '''Kärsimyksen loppuun johtavan tien totuus''' (ariya-magga) Kärsimyksen loppumiseen johtaa jalo kahdeksanosainen polku.
 
Rivi 98:
Paticcasamuppada (paalinkieltä, sanskr. pratitya-samutpada, ’ehdonvarainen seuraamus’) on yksi buddhalaisuuden keskeisistä opetuksista. Ehdonvarainen seuraamus tarkoittaa sitä, että kaikki olemassa olevat asiat ja ilmiöt ovat toisistaan riippuvaisia ja edellyttävät toistensa olemassaoloa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rabten.eu/BuddhaDharmaRinpoche_fi | Nimeke = Johdanto buddhalaisuuteen | Tekijä = Gonsar Tulku Rinpoche | Julkaisupaikka = rabten.eu}}</ref> Kaikki asiat ja ilmiöt vaativat tiettyjä ilmiöitä ja olosuhteita syntyäkseen ja myös muuttuvat tai katoavat olosuhteiden muuttuessa. Esimerkiksi ihminen tarvitsee pysyäkseen hengissä tai terveenä muita ihmisiä, ruokaa, vaatteita, ilmaa hengitettäväksi, vettä juotavaksi jne.
 
Kahdentoista nidanan ketju on tämän periaatteen sovellutus, joka osoittaa jälleensyntymän perimmäisen syyn eli tiedottomuudentietämättömyyden. Ketjun jokainen linkki edellyttää aina edellisen olemassaoloa ja johtaa seuraavaan. Ketjun viimeinen linkki johtaa taas ensimmäiseen ja kierre on valmis. 12 nidanaa ovat: 1) tiedottomuustietämättömyys, joka johtaa 2) tahdollisiin muodostelmiin eli karmaan. Se taas johtaa 3) tietoisuuden heräämiseen, joka mahdollistaa 4) nimen ja muodon (paaliksi nama-rupa) eli fyysisten ja psyykkisten ilmiöiden olemassaolon. Nimen ja muodon myötä syntyvät 5) kuusi perustaa tai aistia – siis tavalliset viisi aistia sekä mieli. 6) Kun on aistit, syntyy kosketus, joka buddhalaisessa terminologiassa tarkoittaa aistin, sen kohteen ja aistitietoisuuden yhtäaikaista läsnäoloa. Kosketus johtaa 7) tuntemukseen (miellyttävään, epämiellyttävään tai neutraaliin), joka mahdollistaa 8) halun (tanhan) ja 9) takertumisen synnyn. 10) Näistä seuraa tuleminen ja 11) jälleensyntymä, mikä loppujen lopuksi aiheuttaa 12) sairauden, vanhuuden ja kuoleman.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sangharakshita | Nimeke = Opas Buddhan polulle | Kappale = Kaksitoista rengasta| Sivu = 86 | Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = Like | Vuosi = 2000| Tunniste = ISBN 951-578-685-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.11.2008| Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = John Snelling | Nimeke = Buddhalaisuus | Kappale = Kaiken keskinäinen riippuvuus| Sivu = 67 | Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tammi|Vuosi = 1996| Tunniste = ISBN 951-31-0669-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 19.1.2009| Kieli = }}</ref>
 
=== Kolme olemassaolon merkkiä ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Buddhalaisuus”