Ero sivun ”Suomen 1990-luvun alun lama” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Syyt |
|||
Rivi 7:
[[1980-luku|1980-luvun]] talouspolitiikka oli laman eräs taustatekijä. 1980-luvulla Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen.<ref>Kiander & Vartia 1998, 51-54</ref> Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta [[Suomen pankki]] vapautti luoton hakemisen [[1986]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloustieto.fi/lukiotext/4text606.html | Nimeke=Rahoitusmarkkinoiden liberalisointi | Julkaisija=ETLA | Julkaisu=Taloustieto Oy | Viitattu=21.8.2009 }}</ref> ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100 % vuodessa.<ref>[http://web.archive.org/web/20060924062453/http://www.pankkiyhdistys.fi/sisalto/upload/pdf/hyvarinen2000.pdf Myyntipäällikkö Irma Hyvärinen, Turun Seudun osuuspankki: vähittäispankkitoiminnan historia]</ref> Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi [[kasinotalous]] kuvasi lainarahalla ja spekulatiivisella sijoittamisella rikastumista.<ref>Kiander & Vartia 1998, 69</ref>
Hallitus sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön [[Euroopan valuuttayksikkö|ecuun]] korkealla kurssilla, eli noudatti [[Vahvan markan politiikka|vahvan markan politiikkaa]]. Kurssin tiedettiin heikentävän Suomen kilpailukykyä ja pahentavan työttömyyttä. Kilpailukykyä pyrittiin parantamaan tupo-sopimuksella, jolla olisi alennettu palkkoja.
Devalvaatio-odotukset johtivat Suomen pankin valuuttapakoon, eli sijoittajat vaihtoivat markkoja ulkomaan valuuttaan. 14. marraskuuta 1991 Suomen Pankin valuuttavaranto oli ehtymäisillään ja se lopetti markkaa tukeneet ostot.<ref>Kiander & Vartia 1998, 125</ref> Valtiovarainministeri Iiro Viinanen vakuutteli, ettei Suomi devalvoi, mutta valuuttapaon vuoksi jouduttiin pakkodevalvaatioon marraskuussa 1991 ja markka päästettiin kellumaan valuuttavarannon jälleen ehdyttyä 8. syyskuuta 1992.<ref>Kiander & Vartia 1998, 125, 128</ref>
| |||