Ero sivun ”Saltvik” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 22:
Saltvik on yksikielisesti [[ruotsin kieli|ruotsinkielinen]] ja {{formatnum: {{Suomen kunta/kieliprosentti|ruotsi}}}} prosenttia sen asukkaista puhuu [[äidinkieli|äidinkielenään]] ruotsia, joka on eniten koko Suomessa.<ref name="kieliviite" /> [[Saltvikin vaakuna|Kunnan vaakunan]] on suunnitellut [[Matts Dreijer]], ja se on vahvistettu vuonna [[1952]].<ref>''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980'', s. 170. Otava 1979, Helsinki.</ref>
Saltvikin kautta kulkee [[Maarianhamina]]n ja Sundin Prästön välinen päätie 2, joka ylittää Finströmin rajalla sijaitsevan Färjsundetin salmen vuonna [[1937]] valmistunutta [[Färjsundin silta]]a pitkin. Kunnan länsiosaa sivuaa Finströmin Godbystä Getaan kulkeva päätie 4. Kunnan sisäisen liikenteen kannalta keskeinen on Haraldsbyn ja Ödkarbyn välinen tie 50.
Saltvikin suurimmat kylät ovat kirkon ympärillä sijaitseva Kvarnbo, joka on kunnan itäisen osan keskus, ja lähellä kunnan länsirajaa sijaitseva Ödkarby, jossa sijaitsee kunnantoimisto. [[Ålandsbanken]]illa on konttori kummassakin kylässä. Saltvikissa toimii kaksi [[peruskoulu]]a, toinen Rangsbyssa lähellä kirkkoa ja toinen Ödkarbyssa.
Saltvik, Finström ja Jomala muodostavat yhdessä Ahvenanmaan tärkeimmän maatalousalueen. Huomattavimpia maatiloja ovat olleet Germundön ja Hagan kartanot. Perunalastuistaan tunnettu [[Chips Abp]] Haraldsbyssä on Ahvenanmaan suurimpia teollisia työnantajia ja sen tehdashalli päätie 2:n varressa on yksi Ahvenanmaan suurimmista rakennuksista.<ref name="suomenmaa"> Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 7: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 51–54. Porvoo: WSOY, 1978.</ref>
Saltvikin suurin kesätapahtuma ovat vuodesta 1999 lähtien pidetyt Viikinkimarkkinat, jotka järjestetään kirkon lähistöllä vuosittain heinäkuun viimeisenä viikonloppuna.
Rivi 34:
Saltvik sijaitsee Ahvenanmantereen pohjoisosassa, mutta kunnan alueeseen kuuluu myös useita saaria mantereen koillispuolella. Näistä suurimpia ovat Boxö, Ryssö, Norrö ja Sommarö. Naapurikuntien tavoin myös Saltvikissa on useita syvälle kunnan sisäosiin työntyviä kapeita merenlahtia. Kunnan pohjoisosassa on lisäksi useita pikkujärviä.
Saltvikin luonto on varsin vaihtelevaa. Pohjoisosa on pääasiassa kumpuilevaa metsäseutua, kun taas eteläosa on enimmäkseen rehevää tasankoa. Kunnan alueella sijaitsee toisaalta Ahvenanmaan korkein maastonkohta, [[Orrdalsklint]] (129 m mpy.), ja toisaalta Ahvenanmaan suurin viljelysaukea Hagaslätten, jonka pinta-ala on yli 3,5 neliökilometriä. Orrdalsklint ei ole muodostunut yhtä suosituksi käyntikohteeksi kuin Getan vuoret, koska se on vaikeammin tavoitettavissa ja vuorella kasvava puusto rajoittaa näköalaa. Saltvikin pohjoisosan vuorilla ja kallioilla esiintyy erittäin runsas [[sammal]]- ja [[jäkälä]]lajisto. Strömman kylän lähistöllä sijaitsevan Kasbergin laella (116 m mpy.) on Ahvenanmaan laajin [[pirunpelto]], meriveden muinoin paljaaksi huuhtelema kivikko.<ref name="suomenmaa"/>
==Historiaa==
Saltvikissa on ollut tilapäistä asutusta jo niin sanotulla [[kampakeramiikka|kampakeraamisella kaudella]] noin 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua; nämä asukkaat olivat idästä tulleita hylkeenpyytäjiä. Asutus vakiintui vasta [[rautakausi|rautakaudella]] noin 500-luvulla ajanlaskun alkamisen jälkeen, jolloin alueelle saapui uusia asukkaita [[Ruotsi]]sta. Varhaiskeskiajalla Saltvikista kehittyi sijaintinsa ansiosta Ahvenanmaan ensimmäinen kauppa- ja hallintokeskus ja siellä pidettiin kaikki maakunnan keskiaikaiset maapäivät.
Saltvikin eteläosan halki on kulkenut historiallinen, vuosina [[1638]]–[[1910]] käytössä ollut niin kutsuttu [[Suuri Postitie]]. Päätie 2:n uuden linjauksen valmistuttua vanha postitien reitti on pääosin jäänyt yksityistieksi ja se on merkitty puisin kilometripaaluin.
Saltvikiin perustettiin Ahvenanmaan ensimmäinen [[säästöpankki]] jo vuonna [[1854]]. Hagan kartanon lähistöllä aloitti toimintansa Saltvikin ensimmäinen [[kansakoulu]] vuonna [[1876]].<ref name="suomenmaa"/>
Saltvikin seurakunnan tiedetään olleen itsenäinen jo vuonna [[1322]].<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 7, palsta 998. Helsinki 1964.</ref> Saltvikin kirkon edustalla on vanhan kauppa- ja käräjäpaikan muistomerkki.
| |||