Ero sivun ”Volgan-Itämeren jokireitti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
Wgn (keskustelu | muokkaukset) p kv |
||
Rivi 7:
* Ilmajärvelle, sitten Olhavanjokea Laatokalle ja Nevalle ja Itämerelle. Novgorodin ja etelämpänä olevien maiden kanssa oli useita jokireittejä [[Seliger]]-järven kautta tai pohjoisempi reitti [[Msta|Mustajokea]] pitkin, jotka kaikki menivät [[Toržok]]iin ja sieltä ylös [[Tvertsa]]-jokea Volgalle
* Ylä-Dneprille ja sieltä [[Väinäjoki|Väinäjoen jokireittiä]] Itämerelle
Itämeren alueen varhaisista idän hopearahoista 16 rahakätköä on löytynyt alueelta: [[Pommeri]]-[[Mecklenburg]]-[[Preussi]] ja vain 4 [[Gotland]]ista sekä [[Ruotsi]]n mantereelta.[[:en:Thomas Schaub Noonan|Schaub Noonanin]]in tutkimusten mukaan 800-luvun lopun
<ref>Noonan T.S. The Vikings in the East: Coins and Commerce // Birka Studies. Vol. 3. Stockholm, 1994. P. 225—226 (Viikingit idässä:kolikoita ja kauppaa)</ref>.
Volgaa alaspäin [[Volgan Bolgaria]]an saakka vietiin pohjoisia tavaroita kuten turkiksia, hunajaa ja orjia. Huomattavia skandinaavisen asutuksen jälkiä on nykyään nähtävissä Jaroslavlin lähellä [[Sarskoye Gorodishche]]ssa sekä Rostovin lähellä [[Timerevo]]ssa. Ilmeisesti molemmissa asutuskeskuksissa oli useita eri kansallisuuksia kuten slaaveja, [[Merjalaiset|merjalaisia]] (katso tarkemmin [[Artania]]).
Rivi 15:
=== Volgan jokireitin yhteys Keski-Dneprin alueeseen ===
Volgan jokireitillä pystyi siirtymään Donilta Kaspianmerelle vetotaivalta pitkin, jota erityisesti varjagikauppiaat käyttivät. He tulivat Dneprin alajuoksulta sinne arabimaantieteilijöiden mukaan ([[Ibn Khordadbeh]], [[Ibn Rustah]] ja [[Ibn Fadlan]]. Ibn Fadlan seilasi Volgaa ylävirtaan Volgan Bolgariaan asti vuosina 921—922. Kun kauppiaat pääsivät Kaspianmeren etelärannalle, niin he jättivät laivat ja matkustivat kameleilla [[Bagdad]]iin, [[Balkh]]in ja [[Transoxiana]]an. [[Ibn Khordadbeh]]in kirjassa ”Matkojen ja maiden kirja” 800-luvulta mainitsi, että kauppiaat kävivät paimentolais-oguzien luona ja jopa [[Kiina]]ssa asti. 950-luvulla [[Bysantin keisari]] [[Konstantinos VII]] mainitsi [[De Administrando Imperio]] -
800-luvun lopulla [[Rusit]] saivat haltuunsa jokireitin pohjoisesta Laatokalta etelään [[Mustameri|Mustallemerelle]], jonka varrelle [[Itä-Euroopan tasanko|Itä-Euroopan tasangolle]] ruvettiin perustamaan kaupunkeja: [[Kiova]], [[Tšernihiv]], [[Smolensk]]-[[ Gnjozdovo]]. Tämän jokireitin varrelle muodostui uusi valtakunta: [[Kiovan Venäjä]]. Sen jälkeen kun
Jokireittien lisäksi oli myös maareitti Volgan Bolgarian ja Kiovan välillä 900-luvun alussa. Se kulki aroilla rajaseutuja pitkin. Se oli noin 1400 km pitkä ja siinä oli 20 ”asemaa”.
| |||