Ero sivun ”Haapsalu” versioiden välillä

| pinta-ala_yhteensä = 10,60<ref name="Haapsalu arvudes">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haapsalu.ee/index.php?lk=141 | Nimeke = Haapsalu arvudes | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Haapsalu linn | Viitattu = 24.11.2010 | Kieli = {{et}} }}</ref>

'''Haapsalu''' eli '''Haapasalo''' (ruotsiksi ja saksaksi ''Hapsal'', venäjäksi ''Хаапсалу'', vanha nimi ''Гапсаль'') on 11&nbsp;505 asukkaan (vuonna 2009) kaupunki [[Viro]]n länsirannikolla. Meri ympäröi kaupunkia kolmelta suunnalta. Viime vuosikymmeninä kaupunki on levinnyt historiallisesta keskuksestaan piispanlinnan luota, ja keskustana pidetään nykyisin kauppakeskuksen seutua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haapsalu.ee/index.php?lk=34 | Nimeke = Haapsalu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Haapsalu linn | Viitattu = 24.11.2010 | Kieli = {{et}} }}</ref>

Haapsalun historia ulottuu vuoteen 1279,<ref name="neil-201">{{Kirjaviite | Tekijä = Neil Taylor| Nimeke = Estonia: The Bradt Travel Guide, 5. edition| Kappale = | Sivu = 201| Selite = | Julkaisija = Bradt Travel Guides | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9781841621944 | www = http://books.google.com/books?id=MGDmMPZMgBgC&printsec=frontcover&source=gbs_v2_summary_r&cad=0#v=onepage&q=&f=false| www-teksti = Google book (limited preview)| Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> jolloin kaupungista tuli [[Saarenmaan-Läänemaan hiippakunta|Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan]] keskus kolmen vuosisadan ajaksi.<ref name="innum-4">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haapsalu.ee/include/upload/haapsalu_arvudes_2008ENG2.pdf| Nimeke = Haapsalu in numbers| Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf| Selite = Sivu 4| Julkaisu = | Ajankohta = 2008| Julkaisija = Haapsalun kaupunginhallitus| Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> Kaupunkiin rakennettiin 1200-luvulla tuomiokirkko, jonka rauniot ovat yhä pystyssä.<ref name="Piiskoppide aeg">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haapsalu.ee/index.php?lk=107&show=10854 | Nimeke = Piiskoppide aeg | Tekijä = Ülla Paras | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Haapsalu linn | Viitattu = 24.11.2010 | Kieli = {{et}} }}</ref> Vuonna 1279 piispa antoi Haapsalulle kaupunkioikeudet, jotka olivat peräisin Riialta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haapsalulinnus.ee/?id=1025 | Nimeke = Haapsalu piiskopilinnus - 300 aastat Saare-Lääne piiskopkonna keskus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Haapsalu Piiskopilinnus | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 24.11.2010 | Kieli = {{et}} }}</ref> 1400-luvulla kaupungissa toimi ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä mainittu kaupunginraati, joka hoiti kaupunginhallituksen ja käräjäoikeuden tehtäviä. 1500-luvun aikana kaupunkiin muutti muun muassa saksalaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja suomalaisia. Vuonna 1581 Ruotsi sai alueen valtaansa muun Läänemaan myötä.<ref name="Piiskoppide aeg" />

Ruotsin vallan aikana 1600-luvun alussa kaupunkia koetteli nälänhätä. Ruotsin vallan aikana kaupunginraadin jäsenmäärää leikattiin puoleen ja valtaa keskitettiin läänitysherroille. 1690-luvulla kaupungissa asui arviolta 600 henkilöä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haapsalu.ee/index.php?lk=107&show=10856 | Nimeke = Rootsi aeg | Tekijä = Ülla Paras | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Haapsalu linn | Viitattu = 24.11.2010 | Kieli = {{et}} }}</ref> Vuonna 1715 [[Pietari Suuri]] tuhosi kaupunkia sotiessaan ruotsalaisten kanssa. Sodan ja ruton koetellessa kaupunkia väkimäärä laski noin 100 asukkaaseen.<ref name="neil-201"/> Kaupungintalo valmistui vuonna 1775.<ref name="innum-4"/> 1800-luvulla Carl Abraham Hunnius toi eloa kaupunkiin avaten sinne ensimmäisen mutakylpylän vuonna 1825. Kaupungin suosio nousi, ja kuninkaallinen perhekin osoitti kiinnostustaan kaupunkia kohtaan. Haapsalusta tulikin merkittävä kesälomakohde.<ref name="neil-201"/> Vuonna 1864 Haapsalussa oli 2&nbsp;294 luterilaisen kirkon jäsentä, joista 700 oli saksalaisia ja 1&nbsp;600 virolaisia. 1800-luvun alussa kaupungin katuja päällystettiin ja ne saivat valaistuksen. Rakentaminen vauhdittui muutenkin nopeasti ja tyhjille tonteille rakennettiin uusia taloja. 1800-luvun puolivälissä kaupungista aloitettiin säännöllinen laivaliikenne [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] ja [[Riika]]an. 1860-luvulla kaupunkiin rakennettiin lennätinasema.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haapsalu.ee/index.php?lk=107&show=10858 | Nimeke = 19. sajand | Tekijä = Ülla Paras | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Haapsalu linn | Viitattu = 24.11.2010 | Kieli = {{et}} }}</ref>

Vuonna 1905 valmistui rautatie Haapsalusta Tallinnaan.<ref name="innum-4"/> Haapsalusta Riisipereen ulottuva rautatie kuitenkin purettiin vuonna 2004, kun 1990-luvulla rautatien 300 eurolla ostanut yksityisyrittäjä myi ratakiskot. Nykyään rautatien tilalla on 53 kilometriä pitkä pyörätie, jota kutsutaan "Terveydentieksi". <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/matkailu/artikkeli/Hiljainen+rata+Haapsaluun/HS20120608SI1ME029ua | Nimeke = Hiljainen rata Haapsaluun | Tekijä = HS.fi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = 8.6.2012 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = www.hs.fi | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 31.7.2012 | Kieli = {{fi}} }}</ref> Entinen rautatieasema toimii nykyään museona, jonka edustalla on bussien pysähdyspaikka. Kaupungissa ei ole varsinaista bussiasemaa.

Vuonna 1998 Haapsaluun perustettiin [[Tallinnan yliopisto]]on kuuluva yksikkö [[Haapsalu Kolledž]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hk.tlu.ee/?LangID=1&CatID=897| Nimeke = Kolledži ajalugu| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tallina Ülikooli - Haapsalu Kolledž| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = {{et}}}}</ref>

:''Keskiajalla, Saarenmaan-Läänemaan piispan hallitessa, piti kaikkien tuomioherrojen säntillisesti luostarin sääntöjen mukaan elämään ja naisilta oli piispanlinnaan astuminen kuolemantuomion uhalla kielletty. Vaan sattuipa niin, että muuan tuomioherran ja Eestinsukuisen neitosen välille syttyi palava rakkaus. Nuorten toistensa läheisyyttä kovin ikävöiden, toi tämä tuomioherra neitosen pojaksi puettuna kirkkokuoroon laulajaksi. Kauan säilyikin tämä salaisuus, vaan eräänä päivänä itsensä julki petti. Piispan tuomio oli ankara: Tuomioherra heitettiin linnan tyrmään kuolemaan nälkään ja neito muurattiin elävältä kesken olevan kastekappelin seinään. Monta päivää oli nuoren naisen vaikerointi kuulunut ennen kun sammui. Vaan hänen henensä ei pääsyt rauhaan ja käykin nyt jo vuosisatoja kastekappelin ikkunalla rakasta miestään surren.''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haapsalulinnus.ee/?id=1023 | Nimeke = Valge Daam | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Haapsalu linn | Viitattu = 28.07.2012 | Kieli = {{et}} }}</ref>

Haapsalun kaupunginvaakunaan on kuvattu [[Johannes|Johanneksen]] kotka, joka esiintyi myös Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan vaakunassa. Vaakunaan on lisätty kaupunkia kuvaava muuri ja torni. Haapsalun lippu on ollut käytössä 1930-luvulta lähtien. Lippu koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäinen muodostuu kolmesta yhtä suuresta allekkain sijoitetusta neliöstä, joista ylin ja alin ovat sinisiä ja keskimmäinen valkoinen. Myös kaksi muuta osaa koostuvat neliöistä, mutta joiden värit ovat päinvastaiset ensimmäiseen osaan verrattuna. Kaupungilla on myös käytössä kunniamerkki, joka on tarkoitettu erityisen ansioituneille kaupunkilaisille. Sen myöntää Viron tasavallan itsenäisyyspäivänä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Haapsalulla on vaakunan ja lipun ohella käytössään logo, joka otettiin käyttöön vuonna 2004.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haapsalu.ee/index.php?lk=35 | Nimeke = Sümboolika | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Haapsalu linn | Viitattu = 24.11.2010 | Kieli = {{et}} }}</ref>