|
'''Åvikin lasitehdas''' oli [[Somero]]lla, silloisessa [[Hämeen lääni|Uudenmaan ja Hämeen läänissä]], historiallisessa [[Häme]]essä, nykyisen [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen maakunnana]] alueella vuosina [[1748]]–[[1833]] toiminut lasitehdas. Tehdas tuotti pääasiassa ikkunalasia jamutta myös talous-talouslasia ja apteekkilasiapulloja vaaleanvihreästävihreästä, ruskeasta ja kirkkaasta lasista.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwwww03.ophedu.fi/kulttuuri-ikkunaoppimateriaalit/esineesine_elaa/lasi/lasitehtaita.html | Nimeke = Suomalaisia Lasitehtaita,lasitehtaita Opetushallitus]| LuettuJulkaisu 21= Edu.fi marraskuuta| 2006Viitattu = 27.{{deadlink10.2014}}</ref>. Tehtaan erikoisuutena oli sininen lasi, jota tuotettiin kobolttioksidin avulla<ref name="somerolehti">Irina Keinänen, Puolitoista vuosisataa lasinpuhallusta, Paikallislehti Somero 21.11.2006 s. 8</ref>. Åvik tuotti myös valkoista luulasia, jota käytettiin [[posliini]]n jäljittelyyn.
==Historia==
Lasitehtaan perusti kartanonomistaja [[Jacob Reinhold de Pont]] (Depong), joka valitsi tehtaan paikaksi [[Hämeen Härkätie]]n varrella sijainneen Someron [[Sillanpää (Somero)|Sillanpään]] kylän hyvien kulkuyhteyksien ja polttopuun saatavuuden takia. de Pont osti nykyisen Åvikin kartanon alueelta kaksi tilaa ja kruunu tuki uutta teollisuutta lahjoittamalla lasiruukin käyttöön vielä neljä autiotilaa<ref name="somerolehti" />. Tehtaan palvelukseen saatiin saksalaisia lasimestareita, jotka [[patruuna|patruunoiden]] ohella muodostivat ruukkiyhteisön [[eliitti|eliitin]]. Mestareita olivat Johann Bauholtz, Johann Christopher Bertling, Johann Thomas Fromm, Andreas Schmidt, Gottfried Thitz, Caspar Wagner, Onewald Waltzer, Georg Zeitz ja Rudolf, jonka sukunimestä ei ole tietoa<ref name="genos">[http://www.genealogia.fi/genos/44/44_93.htm Y. S. Koskimies, Åvikin lasinpuhaltajasuvuista, Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja Genos]. Luettu 21. marraskuuta 2006.</ref>. Lasimestareiden lisäksi tehdas työllisti suuren joukon eri alojen ammattimiehiä perheineen. Turun tuomiokapituli perusti yhteisöä varten Åvikin ruukkiseurakunnan, jonka esimiehenä toimi Someron kirkkoherra<ref name="genos" />.
De Pont myi osan tehtaan omistajuudesta turkulaiselle kauppiaalle [[Jacob Bremer]]ille. Vuonna 1792 tehdas siirtyi Bremerin poikapojalle [[Karl Fredrik Bremer]]ille.<ref>{{Verkkoviite sai| haltuunsaOsoite tehtaan= ja siihen kuuluvat maa-alueet ja rakennukset<ref>[http://www.ptoukkarkimalankartano.ppcom/zidbackit2 | Nimeke = Omistajasukuja: Zidbäckit | Julkaisu = Kimalankartano.fi/avik.htm Pertti| Toukkari,Tekijä Åvikin= kartanon historiaaToukkari, Pertti Toukkari]| LuettuViitattu 22.= marraskuuta 200627.{{deadlink10.2014}}</ref>. Uusi omistaja rakennutti vuonna 1798 tehdasalueelle kirkkorakennuksen. Åvikin seurakunta oli parhaimmillaan kooltaan merkittävä<ref>Vuonna 1807 Åvikin seurakunnassa pidettiin rovastintarkastus. Lähde: Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999</ref>, mutta tehtaan toiminnan hiipuminen 1800-luvun kuluessa aiheutti saarnaajan viran lakkauttamisen vuonna 1818. Seurakunnan pappeina toimivat Lars Leiman, Markus Lagerlund ja Anders Gustaf Lönroth<ref name="harme">{{Kirjaviite | Tekijä= Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki | Nimeke= Somero ja Somerniemi 1449-1999 |Sivu=152| Julkaisija= Gummerus kirjapaino Oy | Vuosi= 1999 | Tunniste=ISBN 952-91-1221-1 }}</ref>.
===Toiminta===
Tehdas käynnisti tuotannon [[28. marraskuuta]] [[1748]]. Vuonna [[1761]] tehdas perusti [[Koski Tl|Koskelle]] sahan tehostamaan polttoaineen tuotantoa.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwarchive.ptoukkar.pp.fitoday/pitkuv.htmZ6Bj Pertti| Toukkari,Nimeke = Pitäjänkuvauksia 1700-luvulta | Tekijä = Toukkari, Pertti Toukkari]| LuettuSelite 21.= marraskuutaInternet 2006Archive | Viitattu = 27.{{deadlink10.2014}}</ref>. 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa tehtaalla oli kolme [[lasihytti]]ä, joissa jokaisessa oli kolme verstaikkoa, ja se työllisti noin 300 henkeä<ref name="genos" />. Lasitavaroiden myymisestä vastasivat tehtaan palveluksessa olleet myyjät. Bremerit toimittivat lasia myyntiin myös [[Tukholma]]an<ref name="somerolehti" />. Vuonna [[1799]] lasimestareille rakennettiin asuinrakennus, joka on nykyisen Åvikin kartanon päärakennus. de Pontin ja Bremerin kuoltua 1800-luvun alussa tehtaan omistajuus siirtyi [[Gadolin]]ien suvulle. Samoihin aikoihin kilpailu lasitehtaiden välillä kiristyi ja [[Suomen sota|Suomen sodan]] jälkeen Åvikin tehtaan tärkeimmät markkina-alueet jäivät Ruotsin puolelle. [[24. toukokuuta]] [[1833]] tehtaan toiminta päättyi tulipaloon, joka tuhosi kaikki rakennukset lasimestarien asuinrakennusta lukuun ottamatta<ref name="somerolehti" />.
===Tuotteet===
==Lähteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}
<references/>
==Kirjallisuutta==
|
