Ero sivun ”Tekniikan historia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti korvasi tiedoston NZM_CASLAV_harvesting_machines_.JPG tiedostolla NZM_CASLAV_harvesting_machines.JPG. Korvaamista pyysi käyttäjä Steinsplitter. Syy: Robot: Removing space(s) before file extension. |
|||
Rivi 166:
[[Kuva:1762 Diderot's Encyclopedie, Epinglier II.jpg|thumb|Neulojen tekijän paja [[Denis Diderot|Diderot'n]] [[tietosanakirja]]ssa 1762]]
Patenttia muistuttava "privilegimenettely" oli hallitsijan oikeus antaa monopoliasema tietyn hyödykkeen valmistamiseen. Vanhimpia varsinaisia patenttilakeja oli Venetsian patenttilaki vuodelta 1474, mutta jo yli sata vuotta aikaisemmin sekä Italiassa että [[Böömi]]ssä oli ryhdytty antamaan yksinoikeuksia etenkin kaivostoiminnassa tarvittaviin laitteisiin ja järjestelyihin. Tämä takasi innovaation luojalle määräajaksi etuoikeuden keksinnön hyödyntämiseen. Nykyisen patenttikäytännön vanhin suora edeltäjä on Isossa-Britanniassa vuonna 1624 annettu laki, Statute of Monopolies joka rajoitti hallitsijan oikeutta antaa monopoleja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ipo.gov.uk/types/patent/p-about/p-whatis/p-history/p-history-tudor.htm | Nimeke = History of patents, Tudors and Stuarts | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = UK Intellectual property office | Viitattu = 12.2.2012 | Kieli = Englanti}}</ref> Lakiuudistuksen mukaan monopolin sai antaa vain uusien tuotteiden tai valmistusmenetelmien todellisille keksijöille. Tästä kehittyivät modernit patenttilait, joissa tunnustetaan keksijä ja keksijän oikeus saada suoja keksinnölleen.
Patenttilakien tavoitteena on suojata keksijää, mutta ne myös helposti pysäyttävät kehityksen, kuten havaittiin jo Wattin höyrykoneen tekniikkaan liittyvän patentin kohdalla. Teollisen vallankumouksen alusta koneenrakentajat olivat tietoisia toistensa töistä ja osa oli toiminut muiden oppipoikina, jolloin tietoa siirtyi yhteisöllistä tietä. Kun keksintöjä on myöhemmin luokiteltu niiden taustojen mukaan kaupallisiin yksittäisten keksijöiden tekemiin, yrityksissä tai yritysryhmissä yhteistyönä syntyneisiin, markkinoiden ulkopuolella toimiviin tutkijoiden tekemiin tai yliopistojen ja vastaavien verkostojen tekemiin, niin on havaittu markkinoiden ulkopuolisten osapuolien sekä verkostojen kehittävän pääosan ideoista, vaikka yritykset ne sitten kaupallistavat. Patentteja merkityksellisempää keksinnöille on vapaa tiedonkulku.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Johnson, Steven | Nimeke = Mistä hyvät ajatukset tulevat, innovaation luonnonhistoriaa | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = 173-177| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Terra Cognita| Tunniste = 978-952-5697-45-2| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 12.2.2012 | Kieli = }}</ref>
| |||