Ero sivun ”Villamammutti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 58:
== Villamammutin elinympäristö ==
Villamammutti eli tutkijoiden mukaan jäätikönääreisellä arolla ja tundralla<ref>Ukraintseva 2013</ref>, monesti jokivarsilla.
Mammuttien jäännöksiä löytyy [[lössi]]kerrostumista, jotka syntyivät tuulisina, kylminä jääkauden aikoina, jolloin oli pölymyrskyjä. Etelämpänä mammutit elivät jääkaudella kuivalla, kylmällä [[kuiva-aro]]a muistuttavalla [[arotundra|arotundralla]]. Alue oli puuton tai vähäpuinen. Se oli tuulinen ja talvella vähäluminen. Kasvillisuus vaihteli [[savanni]]a muistuttavasta matalaan ruohikkoon ja aavikkoon. Suurin osa kasveista kasvoi vain lyhyen kasvukauden aikana. Mammuttiarolla oli kuivaa, ja kasvit kasvoivat nykyistä tundraa nopeammin ja runsaslukuisemmin<ref name="Lister_Bahn_2000_74" />. Mammuttiaron kasvillisuuteen kuuluivat heinät, sarat ja pienet [[maruna|marunoiden]] tapaiset pensaat sekä ruohokasvit, joihin luetaan herneen, leinikin ja päivänkakkaran sukuiset kasvit<ref name="Lister_Bahn_2000_74" />. Varsinkin arotundran lämpimimmissä osissa kasvoi muun muassa vaivaiskoivua ja vaivaispajua. Mammuttiaron eteläosissa kasvoi paikoitellen puita, kuten lehtikuusia ja koivuja<ref name="Lister_Bahn_2000_74" />.▼
Etelämpänä mammutit elivät jääkaudella kuivalla, kylmällä [[kuiva-aro]]a muistuttavalla [[arotundra|arotundralla]], jonka keskellä oli kosteampia keitaita.
▲Mammuttien jäännöksiä löytyy [[lössi]]kerrostumista, jotka syntyivät tuulisina, kylminä jääkauden aikoina, jolloin oli pölymyrskyjä
Arotundra muistutti jossain määrin nykyajan Etelä-Venäjän aroja, vaikka oli niitä kylmempi<ref name="Lister_Bahn_2000_74" />. Esimerkiksi [[Wrangelin saari|Wrangelin saaren]] normaalia lajirikkaampaa tundraa on pidetty arotundran jäänteenä. Kuivassa suolaisessa ympäristössä riitti mammuteille suolapitoista maaperää, josta se sai kivennäisiä. Yleensä kuivalla, mosaiikkimaisella mammuttiarolla oli kosteita keitaita, esimerkiksi virtaavaa vettä, josta mammutit saivat juodakseen. Joillakin etelään päin suuntautuneilla rinteillä kasvit kasvoivat eri tavalla kuin pohjoisrinteillä, ja niillä esiintyi [[arktinen keidas|arktisia keitaita]]. [[Föhntuuli|Föhn]]-ilmiö oli merkittävä lämmittäjä ja kasvillisuuden rehevöittäjä joillakin alueilla.
Rivi 66 ⟶ 68:
Jääkauden huippukaudelta peräisin olevia mammutteja on löydetty [[Ukraina]]n jokilaaksoista, joissa oli puistomaista ympäristöä, vaikka niiden ympärillä olikin kylmää suola-aroa<ref>Velicho&Zelikson 2005, [Landscape, climate and mammoth food resources in the East European Plain during the Late Paleolithic epoch] Quaternary International 126–128 (2005) 137–151</ref>. Afrikannorsujahan on eniten metsäsavanneilla, missä yhden lauman elinalue on muutamia kymmeniä neliökilometrejä, kun taas kuivilla alueilla alue on jopa tuhansien neliökilometrejä<ref>Vuokko 2009, s 54</ref>, Namibian aavikkonorsuilla peräti parisataa tuhatta neliökilometriä. Mammutti ei viihtynyt hyvin esimerkiksi metsätundralla tai kuivilla periglasiaalisilla aroilla<ref name="Markova_Simakova_2001"/>. Ei osata sanoa, vaelsiko mammutti [[peura]]n tavoin vuodenaikojen mukaan talveksi pois kylmiltä alueilta<ref>Vuokko 2009, s 54</ref>. Ainakin mammutin lähisukulainen aasiannorsu on melko liikkuva.
Mammuttien esiintyvyys lienee vaihdellut huomattavasti elinympäristön kasvimäärien mukaan. Teoriassa yksi mammutti eläisi muutamalla hehtaarilla hyvätuottoista ruohomaata, mutta muutkin eliöt kuluttavat ruohoa. Tällöin keskimääräinen mamuttiaro saattoi elättää yhden mammutin viidellä neliökilometrillä, hyvällä alueella yhden mammutin
Eräissä laskelmissa on väitetty mammuttien määrälliseksi tiheydeksi 0,1-4 mammuttia/km² eli samaksi kuin nykyisten aasian- ja afrikannorsujen tiheys<ref>[http://www.plosbiology.org/article/info:doi/10.1371/journal.pbio.0060079 Climate Change, Humans, and the Extinction of the Woolly Mammoth] David Nogués-Bravo,Jesús Rodrígue </ref>. Toinen lähde väittää Siperiassa eläneen 0,038 - 0,23 mammuttia/km². Eräs arvio väittää Siperiassa eläneen mammutteja tiheydellä 1 mammutti/10 km²<ref>Tiede 2006 syys- tai lokakuu</ref>, toinen 16 mammuttia 100 km².
Mammuttitiheys luultavasti vaihteli ajan mukana, kun ilmasto ja kasvillisuus muuttuivat. Monesti ajatellaan tiheiatä metsistä pensaikoista ja soista koostuvan kasvuympäristön olleen mamtitiile jostain syystä elinkelvoton<ref name="Ukraintseva_2013_205_27"/>. Esimerkiksi "valkea taiga" lehtikuusi-koivumetsä oli mammutille soveltumaton<ref name="Ukraintseva_2013_205_27"/>. Jotkut kiistävät tämänkin<ref>[http://web.archive.org/web/20090706054901/http://www.mammuthus.chat.ru/abstract01.htm#KUZMIN]</ref> ja väittävät mammuttien alkaneen hävitä vasta jääkauden loppupuolella. Joidenkin lähteiden mukaan mammutti olisi hävinnyt tai harvinaistunut huomattavasti jääkauden kylmimpänä aikana esimerkiksi Euroopassa. Toisten tutkimusten mukaan Pohjois-Siperian mammuttitiheys vaihteli ajan mittaan noin satakertaisesti.
== Elinympäristö mahdoton? ==
| |||