Versio 5. lokakuuta 2012 kello 10.53 muokkaa Inkru (keskustelu \| muokkaukset) 3 muokkausta →‎Uudisraivaajat ← Vanhempi muutos		Versio 25. elokuuta 2014 kello 22.10 muokkaa kumoa Hoogberg (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 194 muokkausta p →‎Uusi koulu 1959 Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 46: Pesiönlahden kansakoulu oli aloittanut toimintansa 29.9 1953 ja alkuvuosina koulua pidettiin Kerälän, Heikkilän ja Hirvolan taloissa. Ensimmäinen opettaja oli Kirsti Landen. Koulun vielä toimiessa kylän taloissa opettajana oli myös Veikko Huotarinen, joka on eläkkeellä olleessaan kirjoittanut myös koulumaailmaa sivuavia romaaneja. Eine Heikkinen aloitti työnsä koulun toimiessa Heikkilän talossa. Heikkinen jatkoi alaluokan opettajana Pesiönlahdessa eläkeikäänsä saakka. Hänen puolisonsa Otto (1920-1998) teki elämäntyönsä taksin ja koululaiskuljetusten parissa. Raatteesta kotoisin ollut Otto näki Suomen [[talvisota\|talvisodan]] alkuhetket koti-ikkunastaan kun 163:nnen venäläisen divisioonan kärkijoukot tulivat pihapiiriin. <ref>Keränen Seppo, Häikiö, Martti: Kun sota syttyi, 30.11.1939 </ref>. Vuonna [[1962]] sittemmin [[Yleisradio]]n musiikkitoimittajaksi päätyneen Sakari Warsellin tilalle tuli kajaanilainen Tauno Juntunen, joka jatkoi toimessaan eläkeikäänsä [[1996]] saakka. Koululla asuivat vuosina 1969-1979 kunnalliskodin apuhoitaja Terttu s. Moilanen ja tamperelaissyntyinen asentaja Juhani Puranen. Purasen kaksosista Terhi ~~myöh. Heikkinen~~ lienee kylän ensimmäinen tohtorin arvoon yltänyt opiskelija. Hän suoritti tohtorin tutkintonsa Oulun yliopiston biokemian laitoksella. Veljensä Tero Puranen on Suomussalmella autoilijana. == Lakkautusuhan alla jo 1970-luvulla == Pesiönlahdellakin oppilasmäärät alkoivat huomattavasti laskea jo 1960-70 luvun vaihteessa, kun ikäluokat pienenivät ja muuttoliike vei oppilaita aina Ruotsiin asti. Koulu oli pitkään kaksiopettajainen. Jo vuonna [[1968]] koulun alaluokalle tuli joukko lapsia 4 kilometrin päästä Siikarannan taajamasta. He kuitenkin jatkoivat kouluaan Ämmänsaaressa seuraavana vuonna. 1970-luvun puolivälin tienoilla perustettiin erillinen 5-6 -luokka ja oppilasmäärä ~~lienee~~oli enimmillään ~~ollut~~ 88. 5-6 luokan opettajana toimi alkuaikoina oman kylän mies Juhani Rissanen Päivölästä. Häntä seurasivat Kaarina Kontturi, Pekka Juntunen ja Sonja Juntunen, joka toimi ajoittain alaluokan pitkäaikaisena sijaisena. Eine Heikkisen jälkeen alaluokkaa opetti pitkäaikaisesti Laina Hietajärvi. Tauno Juntusen jälkeen koulun johtajaksi tuli 1996 välillä Alajärven koulullakin opettanut Pekka Juntunen. ▼ ~~Pesiönlahdellakin oppilasmäärät alkoivat huomattavasti laskea jo 1960-70 luvun vaihteessa,~~ Englantia kiertävinä opettivat 70-luvulla ainakin Asko Raappana ja hämeenlinnalaissyntyinen Kari Ikonen, sittemmin Pesiön koulun johtaja. Pesiön koulun lakkauttamisen jälkeen Ikonen opetti vielä Pesiönlahdessa. 1990-luvun loppupuolella koulu oli ajoittain jopa 4-opettajainen ja ylimääräinen luokka oli sijoitettu Kurimoon. ▼ ▲kun ikäluokat pienenivät ja muuttoliike vei oppilaita aina Ruotsiin asti. Koulu oli pitkään kaksiopettajainen. Jo vuonna [[1968]] koulun alaluokalle tuli joukko lapsia 4 kilometrin päästä Siikarannan taajamasta. He kuitenkin jatkoivat kouluaan Ämmänsaaressa seuraavana vuonna. 1970-luvun puolivälin tienoilla perustettiin erillinen 5-6 -luokka ja oppilasmäärä lienee enimmillään ollut 88. 5-6 luokan opettajana toimi alkuaikoina oman kylän mies Juhani Rissanen. Häntä seurasivat Kaarina Kontturi, Pekka Juntunen ja Sonja Juntunen, joka toimi ajoittain alaluokan pitkäaikaisena sijaisena. Eine Heikkisen jälkeen alaluokkaa opetti pitkäaikaisesti Laina Hietajärvi. Tauno Juntusen jälkeen koulun johtajaksi tuli 1996 välillä Alajärven koulullakin opettanut Pekka Juntunen. ▲Englantia kiertävinä opettivat 70-luvulla ainakin Asko Raappana ja hämeenlinnalaissyntyinen Kari Ikonen, sittemmin Pesiön koulun johtaja. Pesiön koulun lakkauttamisen jälkeen Ikonen opetti vielä Pesiönlahdessa. 1990-luvun loppupuolella koulu oli ajoittain jopa 4-opettajainen ja ylimääräinen luokka oli sijoitettu Kurimoon. == Johtokunta == Rivi 59 ⟶ 57: Ec 1:13, Kainuun piirin kansakouluntarkastajan arkisto</ref> Huotarinen on varsinkin eläkevuosinaan kirjoittanut ahkerasta ja julkaissut sekä runoja että kertovaa kirjallisuutta. Johtokunnassa ovat edellisten lisäksi toimineet ainakin Jaakko Heikkinen Alatalosta, Eemeli Heikkinen Uutelasta ja, Aino Rissanen Päivölästä sekä Pekka Timonen viereisestä Kotilasta. Opettajat ~~olivat~~toimivat ~~yleensä~~pääsääntöisesti sihteereinä. Pitkäaikaisena johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana 1960-luvulla toimi hyväntuulisena korven miehenä tunnettu '''Santeri Kyllönen''', Kiviniemen isäntä Pesiöjärven rannalta. Santerin isä Jooseppi tuli aikoinaan kirjailija [[Ilmari Kianto\|Ilmari Kiannon]] tutuksi ja kuuluisan romaanin esikuvaksi. Kiannon toiseksi pääteokseksi kohonnutta '''[[Ryysyrannan Jooseppi]]'''a on Suomussalmen ja sittemmin Kajaanin [[kirkkoherra]], [[rovasti]] Aarne J. Kyllönen, Joosepin lähisukua itsekin, kuvannut naturalistis-realistiseksi. Tarina Joosepista on fiktiota, mutta ottaa puitteensa seudun elämästä. Lisäksi romaanissa Jooseppi toimii osaltaan kirjailijan omana äänenä kommentoidessaan muun muassa kirkonkylän virkamiesten edesottamuksia. == Muuta henkilökuntaa ja kirjastoauto == Koulun työntekijöinä on alusta alkaen opettajien lisäksi ollut siivoojia ja keittäjiä. Vaatovaaralla Lehtiahossa asunut Lempi Haapalainen s. Partanen toimi 1960-luvulla koulun siivoojana. Tämän jälkeen tointa on pääasiassa hoitanut Esteri Kemppaisen s. Keränen, joka ehti myös koulun alkuaikoina toimia keittäjänä. Koulun pitkäaikaisena keittäjänä lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta toimi vuoteen 1996 asti Terttu Juntunen s. Hurskainen Kajaanin maalaiskunnasta. Juntusen jäätyä eläkkeelle ruuan valmistus koululla lopetettiin ja ruoka kuljetettiin paikalle Ämmänsaaren ala-asteelta. Esteri Kemppaisen työtehtäviin liitettiin myös ruokailun valmistelu ja jakelu. Kunnan liikuntatoimi on vuosikymmeniä huolehtinut mm. latujen teoista koulun ympäristöön. ~~Kunnan liikuntatoimi on vuosikymmeniä huolehtinut mm. latujen teoista koulun ympäristöön.~~ Tuttu näky koulun pihalla oli myös kunnan kirjastoauto, joka täydensi koulukirjaston pientä valikoimaa. Kirjastoautoa ajoivat ainakin Pentti J. Heikkinen, Jarmo Pulkka ja Eero Matero. == Lakkautus 2012 == Koulua johti loppuvaiheessa Päivi Tolonen. Koulu lakkautettiin vuoden 2012 keväällä. Taustalla oli taajama-alueidenkin vähentyneet oppilasmäärät, jolloin oppilaita ei riittänyt enää kylän koululle. Lokakuussa 2012 koulun omistajaksi tuli lähin naapuri Lauri Timonen, joka itsekin aikoinaan kävi kansakoulunsa Pesiönlahdessa. <ref> Kainuun sanomat 3.10.2012 </ref>. ==Paikallisista kutsumanimistä== Rivi 91 ⟶ 90: rannalle tai vaaroille vaan ehkä hyödynsivät uusien teiden läheisyyttä. Edellä mainitusta sisarusparvesta kylällä asui Kotilan emäntä Aina (Aino) s. Heikkinen ([[1916]]–[[2007]]), joka aikoinaan avioitui ~~Pesiöltä~~Pesiön Taipaleesta kotoisin olleen autonkuljettaja Pekka Timosen kanssa. Aino samoin kuin Heikkilän Selma Keränen ja Vilppulan Anna Keränen pitivät kotonaan pyhäkoulua kylän lapsille ainakin 1960-70 -lukujen taitteessa. Heikkilän ja Vilppulan isännät Eemeli ja Pekka olivat Keräsen veljeksiä. Vilppulan lähistölle ~~on rakentanut~~rakensi talonsa myös Ari Juntunen, Anselmi ja Eeva Juntusen esikoinen. Vähän pysäkin kohdalla asuivat Luvalassa Kyllöset. Sittemmin uudisasutusta on noussut kyläteiden varsille ~~lisääkin~~entisten tilojen yhteyteen. == Vaara-asutusta == Rivi 98 ⟶ 97: Vaaramaisemassa Kiantajärven Kylmänlahden länsipuolella Pihlajan taloa pitivät Eino Moilanen ja Vappu (s. Kyllönen). Pesiön suunnalla olevan Vaatovaaran päällä on ehtinyt asustaa moniakin perheitä, Lehtiahossa ainakin Keräsiä, Haapalaisia, Mannisia ja Kormilaisia. Toivo ja Vieno Heikura (s. Kyllönen) rakensivat talonsa myös Vaatovaaraan. Vaatovaarasta pohjoiseen Pesiöjärven Myllylahden rannalta kohoaa Pankavaara, jossa Vaaralan taloa ovat asuneet Iivari Keräsen s.1906 ja Laina o.s. Partanen s.1915 jälkeläiset. Samoja Keräsen veljeksiä (vanhemmat Jaakko s.1876 ja Hilma s.1876 o.s. Keränen) isännöi aikanaan Vaatovaaralla (Topias s.1910), Myllylässä (Jaakko s.1902) ja viereisessä Koivuharjussa Janne (s.1918). <ref>http://suvut.genealogia.fi/keranen/olofkeranen.html</ref>. <ref>Kotiseutuni Kainuu, Malmo förlagshuset Nordens Boktryckeri,1970.</ref>. Alempana Vaatovaaran rinteessä on Uutela (Heikkiset) ja Joukokylän tien eteläpuolella Päivölä, joka on Kalle ja Aino Rissasen perheen talo. Saman tien päässä lähellä junarataa on Vähälä, jota asustivat Ernesti ja Aili Moilanen perheineen. Vaatovaaran päälle aivan Pesiölle kulkevan tien varteen rakensivat aikanaan kivitalonsa Koukun Uutelan sisarukset Kaija ja Rauha Heikkinen. Koulupiiriin kuuluivat myös loivemmilla vaaroilla sijaitsevat Teerelä (Heikkinen), Raappana (Anttonen) ja sen viereinen Vaatorinne (Haapalainen), joista jälkimmäiset ovat Pesiönjärven itärannalla. Rivi 111 ⟶ 110: Vähälästä. Hänen toimestaan perustettiin kylälle Vähävaaran hirviseurue. Näyttelijä-ohjaaja Markku Keränen on kotoisin Vaaralasta. Hänen sisarensa Seija Keränen myöh. Rannikko on Ämmänsaaren teatteri Retikan näyttelijöitä. Vilppulan nykyinen isäntä Keijo Keränen on saavuttanut voimanoston Suomen mestaruuden. Suomussalmen kunnanvaltuustossa kylää (2006) edustavat Vesa Heikkinen Uutelasta ja Veikko Timonen Kotilasta. Veikon ikätoveri Elias Rissanen, [[Kajaani]]n Nakertajan koulun nykyinen rehtori, saavutti aikanaan sekä 2. että 3. sijan TV2:n [[Suomen Tietoviisas]] -visailussa. Rissasen veljeksistä Alpo toimii kunnan matkailusihteerinä.

Ero sivun ”Pesiönlahti” versioiden välillä