Ero sivun ”1900-luku” versioiden välillä

1800-luvun lopulla kolonialismia joudutti edistyneen teknologian mahdollistama [[Afrikka|Afrikan]] aiempaa tehokkaampi [[Afrikan kolonisaatio|valloitus]] – enää eivät taudit nujertaneet eurooppalaisia valloittajia, ja moderni aseteknologia oli täysin ylivoimaista verrattuna paikallisen vastarinnan aseistukseen mahdollistaen menestyksekkään valloituksen suhteellisen pienillä joukoilla.<ref name="westwell johdanto"/> Lopulta Afrikassa oli vain kaksi itsenäistä valtiota: [[Liberia]] ja Abessinia eli nykyinen [[Etiopia]].<ref>[[:File:Colonial-AfricaColonialAfrica.png|Afrikan kartta ennen ensimmäistä maailmansotaa.]]</ref> Euroopan siirtomaavaltojen ohella myös [[Yhdysvallat]] ja [[Japani]] hankkivat itselleen alusmaita.<ref name="westwell johdanto"/> Ylivoimaisesti suurin siirtomaavalta oli Britannia, joka hallitsi Intiaa, suurta osaa [[Afrikka|Afrikasta]] ja laajoja alueita muualla maailmassa.<ref name="omdurman">Newark, s.50-53 (''Omdurman, 1898'')</ref> Sillä oli myös suurin laivasto.<ref name="westwell johdanto"/> 1900-luvulle tultaessa se oli laajimmillaan, mutta taloudellisesti imperiumin loistokausi oli jo takanapäin. Yhdysvallat ja Saksa kilpailivat sen kanssa tiiviisti.<ref name="omdurman"/> Saksa oli vielä [[1867]] ollut joukko löyhästi liittoutuneita ruhtinaskuntia, mutta [[Otto von Bismarck]]in johdolla maa oli yhdistynyt ja yhtenäinen toinen [[Saksan keisarikunta]] perustettiin [[1871]].<ref>Newark, s.39 (''Sedan, 1870'')</ref> Tämän jälkeen Saksa kohosi nopeasti muiden Euroopan suurvaltojen rinnalle. Siirtomaakilpailussa Saksaa ajoi eteenpäin militaristinen keisari [[Vilhelm II]] joka nousi valtaistuimelle [[1888]]. Siirtomaakilpailuun Saksa liittyi kuitenkin verraten myöhään, eikä valloittamattomia alueita enää ollut juuri saatavilla, mikä rajoitti Saksan mahdollisuuksia laajentaa valtaansa.<ref name="westwell johdanto"/>

Vaikka [[Kiina]]kin oli [[Qing-dynastia]]n johdolla hallinnut jo useiden vuosisatojen ajan monia alueita, joiden väestö ei ollut [[han-kiinalaiset|han-kiinalaista]] – pääasiassa [[Tiibet]]iä, [[Mongolia]]a, [[Itä-Turkestan]]ia ja 1900-luvun alkuun asti myös Koreaa, jonka se kuitenkin sitten menetti Japanille<ref name="japani kohtaa lännen"/> – se joutui 1800-luvun myötä yhä enemmän alistetuksi läntisille siirtomaavalloille. Keisarinna [[Ci Xi]]n johdolla Kiina yritti vuonna [[1900]] pyristäytyä eroon ulkomaalaisista, mutta tämä niin sanottu [[boksarikapina]] päättyi kiinalaisten kannalta epäonnisesti. Raa'an kapinan aikana boksarit surmasivat mielivaltaisesti eurooppalaisia ja näiden kanssa yhteistoiminnassa olleita kiinalaisia, ennen kuin kansainväliset apujoukot löivät ylivertaisella aseistuksellaan kapinalliset. Tämä johti pääkaupunki [[Beijing]]in ryöstelyyn ja Kiinan entistä suurempaan nöyryyttämiseen vuonna 1901 solmitusssasolmitussa rauhansopimuksessa. Ci Xi kuoli luonnollisen kuoleman 1908 ja 1911 Qing-dynastia kaatui, minkä seurauksena Kiina [[Kiinan tasavalta|julistettiin tasavallaksi]] ensimmäistä kertaa historiansa aikana.<ref>Ratkaisun hetket, s.282-285 (''1900 - Boksarikapina'')</ref>

Kommunistivallankumouksellisten johdossa ollut [[Neuvosto-Venäjä]] pyrki viemään vallankumousta myös muihin maihin, ja kävi taisteluja Baltian maiden kanssa. Venäjällä käytiin vuodesta 1918 alkaen [[Venäjän sisällissota|sisällissotaa]] bolševikkien ja heitä vastustaneiden vastavallankumouksellisten välillä. Miljoona ihmishenkeä vaatinut sisällissota päättyi vasta [[1920]]<ref name="jälkimainingit"/><ref name="lokakuun vallankumous">Ratkaisun hetket, s.318-321 (''1917 - Lokakuun vallankumous'')</ref> ja seuraavana vuonna bolševikit perustivat suurimman osan entisen Venäjän keisarikunnan alueesta käsittäneen [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]]. Suomessa käytiin [[Suomen sisällissota|verinen sisällissota]] 1918 punaisten ja valkoisten välillä, joka päättyi sosialistivallankumouksellisten tappioon.<ref>Westwell, s.157,160</ref> Saksasta tuli tasavalta (ns. [[Weimarin tasavalta]]), joka oli kuitenkinperustettiinkuitenkin hyvin epäsuosittu. Myös Saksassa puhkesi sisäisiä taisteluja: niissä olivat vastakkain vasemmistolaiset [[spartakisti]]kapinalliset ja oikeistolaiset, entisistä sotilaista koostuneet vapaajoukot eli [[Freikorps]]it.<ref name="jälkimainingit"/> Maa kuitenkin säilyi demokratiana näistä ristiriidoista. Talous oli kuitenkin erittäin huonossa kunnossa ja valtava [[hyperinflaatio]] johti rahan arvon romahtamiseen. Läntiset ympärysvallat Britannia ja Ranska olivat myös kärsineet sodasta pahoin ja niiden talous oli köyhtynyt merkittävästi. Yhdysvallat sen sijaan aloitti nousun maailmanlaajuiseksi suurvallaksi. Samoin Japani oli noussut ja havitteli laajentumista Tyynellämerellä.<ref name="jälkimainingit"/>

*[[1953]]: Josif Stalin kuoli.

*[[1961]]: [[Berliinin muuri]]n rakentaminen alkaa Länsi-Saksan ja [[Itä-Saksa]]n väliin

*[[elektroniikka|elektroniikan]] ja [[tietotekniikka|tietotekniikan]] mullistavan nopea kehitys:

{{Commons-rivi|Category:20th century|1900-luku}}