Ero sivun ”Villamammutti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Yleistä: Lähteetöntä pois. |
p päivitetty kuollut linkki |
||
Rivi 50:
Mm. luuston kasvattamiseen mammutit tarvitsivat nykyisten norsujen tavoin erittäin runsaasti kivennäisaineita, muun muassa
kalsiumia, natriumia ja magnesiumia<ref name="Leshchinskiy_2001">[http://en.sovraintendenzaroma.it/content/download/4805/62506/file/293_298.pdf The Late Pleistocene beast solonetz of Western Siberia:“mineral oases” in mammoth migration paths, foci of the Palaeolithic man's activity ] Leshchinskiy, S. V. La Terra Degli Elefanti–The World of Elephants: Proceedings of the First International Congress, CNR, Rome. 2001.</ref><ref name="Leschinsky_1999">[http://web.archive.org/web/20090706054901/http://www.mammuthus.chat.ru/abstract01.htm THE CONNECTION OF MAMMOTH MIGRATIONS WITH GEOCHEMICAL LANDSCAPES OF Ca-, Mg-, Na-CLASSES IN THE SOUTHEASTERN PART OF WESTERN SIBERIA (L)] Sergei V. LESCHINSKY
Tomsk State University, 1999-MAY16-MAY20,2nd International Mammoth Conference,ABSTRACTS (3), edted by Jelle W.F. REUMER & John DE VOS
</ref><ref name="haynes_2006">[http://134.197.10.103/Documents/colleges/anthropology/gary-haynes/Haynes_MammLandscapes_QI.pdf ammoth landscapes: good country for hunter-gatherers ] Haynes, G. (2006), 142, 20-29.</ref>.
Rivi 67:
Eräissä laskelmissa on väitetty mammuttien määrälliseksi tiheydeksi 0,1-4 mammuttia/km² eli samaksi kuin nykyisten aasian- ja afrikannorsujen tiheys<ref>[http://www.plosbiology.org/article/info:doi/10.1371/journal.pbio.0060079 Climate Change, Humans, and the Extinction of the Woolly Mammoth] David Nogués-Bravo,Jesús Rodrígue </ref>. Toinen lähde väittää Siperiassa eläneen 0,038 - 0,23 mammuttia/km². Eräs arvio väittää Siperiassa eläneen mammutteja tiheydellä 1 mammutti/10 km²<ref>Tiede 2006 syys- tai lokakuu</ref>, toinen 16 mammuttia 100 km².
Mammuttitiheys luultavasti vaihteli ajan mukana, kun ilmasto ja kasvillisuus muuttuivat. Jotkut kiistävät tämänkin<ref>[http://web.archive.org/web/20090706054901/http://www.mammuthus.chat.ru/abstract01.htm#KUZMIN]</ref> ja väittävät mammuttien alkaneen hävitä vasta jääkauden loppupuolella. Joidenkin lähteiden mukaan mammutti olisi hävinnyt tai harvinaistunut huomattavasti jääkauden kylmimpänä aikana esimerkiksi Euroopassa. Toisten tutkimusten mukaan Pohjois-Siperian mammuttitiheys vaihteli ajan mittaan noin satakertaisesti.
== Elinympäristö mahdoton? ==
Rivi 77:
Svetlana A. Kuzmina; Andrei V. Sher; Mary E. Edwards; James Haile; Evgeny V. Yan; Anatoly V. Kotov; Eske Willerslev , 10.1016/j.quascirev.2010.03.019</ref>. Mutta se että mamutteja säilyi eniten pohjoisen arovaiheista, saattaa viitata vain siihen että ne säilyivät kylmillä aroilla pisimpään kuoltuaan, ja siihen, että mammutti eli myös suhteellisen kylmissä kosteissa oloissa<ref>[http://www.talkorigins.org/faqs/mammoths.html Woolly Mammoths Remains: Catastrophic Origins?] Sue Bishop </ref><ref>[http://www.talkorigins.org/faqs/mammoths.html#burns Woolly Mammoths: Suited for Cold?] Philip R. Burns</ref>.
Monia mammuttien jäännöksiä on löydetty [[jääkauden ankarin vaihe|jääkauden ankarimmalta ajalta]], jolloin laajat alueet olivat kylmää puoliaavikkoa ja/tai aavikkoa. Laajoilla alueilla kasvoi pääosin ruohoa ja heinää<ref>[]http://web.archive.org/web/20090706054906/http://www.mammuthus.chat.ru/abstract02.htm#SIMAKOVA</ref>. Eräiden tietojen mukaan mammutit elivät ainakin joskus melko lähellä mannerjään reunaa. Tähän viittaavat löydöt ja ajoitukset joiden mukaan mammuttien jäännöksiä on löydetty jääkauden huippukaudelta [[Mckenzie-joki|Mckenzie-joen]] suistosta, [[Banksin saari|Banksin saarelta]] ja luultavasti myös [[melvillen saari|Melvillen saarelta]] melko läheltä valtavan jääkautisen laurentiden jäätikön reunaa<ref name="Harington_2005">[pubs.aina.ucalgary.ca/arctic/Arctic58-4-361.pdf The Eastern Limit of Beringia: Mammoth Remains from Banks and Melville Islands, Northwest Territories ] C.R. Harington, ARCTIC, Vol 58, No 4 (2005)</ref>.
On keskusteltu paljon siitä, miten oli mahdollista, että mammutit elivät kuivalla, kylmällä ja melko niukkatuottoisella arotundralla<ref>Hoffecker 2002, Desolate Landscapes s 25, 24</ref><ref>[http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6VBC-41XM80M-1C&_user=10&_coverDate=01%2F31%2F2001&_rdoc=1&_fmt=high&_orig=search&_origin=search&_sort=d&_docanchor=&view=c&_searchStrId=1591864724&_rerunOrigin=google&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=9b731208e7224bf79e809ddbcf359249&searchtype=a Origin and causes of the mammoth steppe: a story of cloud cover, woolly mammal tooth pits, buckles, and inside-out Beringia] R. Dale Guthrie Quaternary Science Reviews Volume 20, Issues 1-3, January 2001, Pages 549-574 doi:10.1016/S0277-3791(00)00099-8</ref><ref>The Last Giant of Beringia: The Mystery of the Bering Land Bridge, Dan O'Neill, s 135</ref><ref name="krause_15_4">[http://www.hanskrause.de/HKHPE/hkhpe_15_04.htm Chapter 4: Mammoth Fauna on Arctic Tundra] Hans Krause research Report Chapter 15:4, ja Bliss&Richards :''Paleoecology of Beringia'', 1982, s 241</ref>. Joidenkin mielestä arotundra oli nykyistä tundraa ainakin osaksi tuottavampi ja/tai runsaslajisempi muun muassa lössilannoituksen takia. Kuivempi jääkauden arotundra oli laajalti myös kesällä nykyistä tundraa lämpimämpi, vaikka olikin talvella kylmempi<ref name="krause_15_4"/>. Kun tuuli kuljetti lössiä, kasvit saivat runsaasti ravinteita<ref>Hoffecker 2002, Desolate Landscapes s 25, 24</ref>. Tällöin mammutin syömän ravinnon määrä ja/tai laatu olisi ollut ainakin paikoitellen parempi kuin mitä nykyisellä tundralla yleensä on. Toinen vastaus on, että mammutti liikkui huomattavan laajalla alueella ravintoa etsien hieman nykyisten [[Namib]]in puoliaavikolle sopeutuneiden [[savanninorsu]]jen, eli niin kutsuttujen "aavikkonorsujen" tapaan käyttäen hyväkseen normaalia runsaskasvuisempia keitaita. Venäjällä tehtyjen tutkimusten mukaan eroosio synnytti jääkauden aikana jokien viereen suuria [[balka|balkoiksi]] kutsuttuja painumia, jotka keräsivät kosteutta mammuttien tarvitsemaa kasvillisuutta varten. Näihin kehittyi humukseltaan mustamultaa vastaava maannos, jossa saattoi kasvaa runsas niittykasvillisuus<ref>[http://web.archive.org/web/20090706054906/http://www.mammuthus.chat.ru/abstract02.htm#SYCHEVA THE ROLE OF LOCAL LANDSCAPES OF THE PERIGLACIAL FOREST-STEPPE ON THE RUSSIAN PLAIN IN THE FORMATION OF FOOD RESOURCES FOR MAMMOTH HERDS IN THE VALDAI TIME] S.A. SYCHEVA</ref>. Jokien tulvatasangoilla oli rehevää kasvillisuutta, joka huokutteli mammutteja<ref>Lister ja Bahn 2000, s. 30</ref>. Toisaalta raskaat mammutit eivät pystyneet kulkemaan hyvin mutaisessa tai soisessa maastossa. Jääkauden kylmimpänä aikana mammutteja lienee Ukrainan seuduun mammutteja lienee eniten elänyt Itä-Euroopan tasangon keskiosan länsipuoliskossa, jossa periglasiaalinen aro tuotti maksimissaa 800-1700 kg/ha ja jokivrsien niityt enintään 2500 kg/ha<ref>''Landscape, climate and mammoth food resources in the East European plain during the Late Paleolithic'', A.A. Velichko, E.M. Zelikson, Institute of Geography RAN, Moscow, Russia - paleo@online.ru,The World of Elephants - International Congress, Rome 2001</ref>. Nykyisen tundrakasvillisuuden vuosituotanto on tätä luokkaa<ref>CAVM </ref>. Bliss ja Richards ovat väittäneet Keski-Beringian ympäristön tuottaneen jääkaudella jopa 9 tonnia/ha maan päällistä kasvibiomassaa, josta 6500 kg/ha heinä-sara-marunanniityillä<ref name="krause_15_4"/>
<ref name="Bliss_Richards_1982">''Present-day arctic vegetation and ecosystems as a predictive tool for the arctic-steppe mammoth-biome'', L. C. Bliss, J, H. Richards, teos ''Paleoecology of Beringia'' David Moody Hopkins, Academic Press, New York 1982,
''Product of the Wenner-Gren Foundation for Anthropological Research Symposium held June 8-17, 1979 in Burg Wartenstein'', ISBN 0123558603, ISBN 9780123558602, s 255, s 256</ref>.
Rivi 86:
On tehty laskelmia, joiden mukaan pienet 20-30 mammutin laumat saattoivat laiduntaa suhteellisen kuivissa, kasvibiomassan [[biomassan nettotuotanto|nettotuotannoltaan]] pienissä vain 500-1000 kg/ha luokkaa olevissa ympäristöissä. Tällöin lauma vaati 10,5 km² suuruisen alan ruohoa kasvavaa ympäristöä. Koska kasvillisuus oli laikkuista, lauma laidunsi noin 20-50 km² alalla.<ref name="Velichko_Zelikson_2005">[ww.sovraintendenzaroma.it/content/download/4930/63057/.../724_727.pdf Landscape, climate and mammoth food resources in the East European Plain during the Late Paleolithic epoch] A.A. Velichko, E.M. Zelikson, Quaternary International 126–128 (2005) 137–151, Institute of Geography, Russian Academy of Sciences, Staromonetny 29, Moscow 109017, Russian Federation. Available online 1 July 2004, laskelma s. 143</ref>.
Esimerkiksi Wrangelinsaaren mammuttilöydöt onkin tehty pääosin jokivarsilta joko sen takia, että mammutteja on sieltä helpompi löytää, tai siksi että mammutit elivät jokivarsien lähellä<ref>[http://www.radiocarbon.org/Journal/v37n1/vartanyan.html Radiocarbon Dating Evidence for Mammoths on Wrangel Island, Arctic Ocean, until 2000 BC] S. L. VARTANYAN, Radiocarbon Volume 37, Number 1, 1995, pp. 1-6. Copyright © 1995 by the Department of Geosciences, The University of Arizona</ref><ref>[http://web.archive.org/web/20090705090135/http://www.mammuthus.chat.ru/abstract.htm#R.T.J. CAPPERS A RECONSTRUCTION OF THE LANDSCAPE ON THE BASIS OF PLANT REMAINS FROM THE MAMMOTH SITE NEAR ORVELTE (THE NETHERLANDS]R.T.J. CAPPERS & S. BOTTEMA </ref>. Myös lähes kaikki Siperian mammuttilöydöt on tehty jokien tai rantojen läheltä<ref>Lister ja Bahn 2000, aukeamat s. 152-153, s 154-155 ja s. 38-61</ref>. Nykyajan norsutkaan eivät mene kauas juomapaikkojen läheltä, mutta saattavat vaeltaa vettä etsiäkseen jopa 30 km. Arotundra oli mosaiikki, jossa aavikkomaisten alueiden keskellä oli kosteampia niittyjä<ref name="Yurtsev_2000">[http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6VBC-41XM80M-F&_user=10&_coverDate=01/31/2001&_rdoc=1&_fmt=high&_orig=search&_origin=search&_sort=d&_docanchor=&view=c&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=55e82715e27755cd970309e1a912c795&searchtype=a The Pleistocene “Tundra-Steppe” and the productivity paradox: the landscape approach] Available online 18 December 2000,Boris A. Yurtsev. Komarov Botanical Institute, Russian Academy of Sciences, St. Petersburg, Russia, doi:10.1016/S0277-3791(00)00125-6 </ref>. Esimerkiksi ajoittain veden alle jääneet tulvaniityt olivat hyvin tuottavia. Tyypillisesti nykyisllä tundralla eläimet laiduntavat
joko
| |||