Ero sivun ”Kuolemantanssi” versioiden välillä

{{Ohjaa tänne|danse macabre||[[CamilleDanse Saint-SaënsMacabre]]in orkesteriteoksestaon kerrotaan sivullamyös [[DanseCamille MacabreSaint-Saëns]]in orkesteriteos.}}

'''Kuolemantanssi''', ''({{k-fr|La Danse Macabre''}}, ''{{k-en|Dance of death''}}, ''{{k-it|La Danza Macabra''}}, eli ''{{k-de|Totentanz''}}) on myöhäiskeskiaikainenmyöhäiskeskiajan kirkkotaiteessa esiintyvä aihe, joka kuvaa [[vertauskuva]]llisesti [[kuolema]]n maailmankaikkeuksellisuudestayleismaailmallisuutta eli [[universaali]]udestautta. Kuolemantanssi-aiheiset koostuumaalaukset ruumiillistuneestasisältävät kuolemastayleensä henkilöityneen [[Kuolema (henkilöitymä)|kuoleman]], joka johtaa riviätanssivien tanssiviahahmojen hahmojajoukkoa [[hauta]]an. Usein hautaan marssivassa kulkueessa esiintyy hahmoja kaikista yhteiskunnan kerroksista – [[kuningas|kuninkaita]], [[paavi|paaveja]], [[munkki|munkkeja]], nuoria, [[maatyö]]läisiä jne. Se on [[Symboli|symbolikuvasymboli]]kuva siitä, että kuolemassa kaikki ovat samanarvoisia. Aihe tunnetaan jo 300-luvulta alkaen, mutta se yleistyi Jean Le Fèvren La Danse Macabre -runon ilmestyttyä vuonna 1376.

Kuuluisimmat kuolemantanssit ovat ranskalaisissa ja saksalaisissa kirkoissa usein esiintyvät [[fresko]]-aiheet. Ne tehtiin yleensä [[musta surma|mustan surman]] tunnelmissa muistuttamaan ihmisiä heidän elämänsä hauraudesta ja maallisen kunnian katoavaisuudesta. [[Bermt Notke]] maalasi 1400-luvun lopulla [[Lyypekki|Lyypekin]] [[Mariankirkko (Lyypekki)|Mariankirkkoon]] loisteliaan Kuolemantanssin, mutta kirkko paloi v.vuonna 1942. Notken työpajan maalaama Kuolemantanssi on kuitenkin edelleen tallella Tallinnan[[Tallinna]]n [[Niguliste]]-kirkossa, joka toimii nykyään museona ja konserttisalina.