Wikipedia

Ero sivun ”Salamanterieläimet” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
botit
136 397 muokkausta
p Botti: en:Salamander on hyvä artikkeli
Norr (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
5 036 muokkausta
välillä näin
Rivi 1:
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = PyrstösammakotSalamanterieläimet
| kuva = Salamandra salamandra (Marek Szczepanek).jpg
| kuvateksti = [[Tulisalamanteri]] (''Salamandra salamandra'')
Rivi 7:
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| luokka = [[Sammakkoeläimet]] ''Amphibia''
| lahko = PyrstösammakotSalamanterieläimet<br>'''''Caudata''''' [[Giovanni_Antonio_Scopoli|Scopoli]], 1777 tai<br>'''''Urodela''''' [[Latreille]], 1825
| lahko_auktori =
| jako = Alalahkot ja heimot<ref name="Dahlström1988"/>
Rivi 26:
| commonscat = Urodela
}}
'''Salamanterieläimet'''<ref>Terhivuo, J., Paasikunnas T. & Gustafsson, J., 2013: Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet. Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta: Luonnontieteellinen keskusmuseo - Suomen herpetologinen yhdistys ry - Korkeasaaren eläintarha. http://www.herpetomania.fi/nimisto/euroherpit.html</ref> eli
'''Pyrstösammakotpyrstösammakot'''<ref name="Dahlström1988"/> eli '''salamanterieläimet''' elitai salamanterit<ref>Tirri, R. ym. 2001. Biologian sanakirja. Otava.</ref> (''Caudata'' tai ''Urodela'') on yksi [[Sammakkoeläimet|sammakkoeläinten]] lahkoista. Ne ovat pitkäpyrstöisiä hieman [[sisilisko]]a muistuttavia eläimiä, jotka elävät kosteissa ympäristöissä, joko vedessä tai metsän kosteassa maassa. Useimmat pyrstösammakot ovat pieniä, mutta suurin jättiläissalamanteri voi olla jopa 1,5 metrin mittainen.<ref>[http://tolweb.org/caudata Tree of Life]</ref>▼
 
Monet pyrstösammakkolajitsalamanterieläinlajit ovat suojautuneet siten, että niiden suomutonta ihoa peittää [[Myrkyllisyys|myrkyllinen]] tai pahanmakuinen limakerros. Esimerkiksi [[tulisalamanteri]] varoittaa tästä ominaisuudesta kirkkaalla kelta-mustakirjavalla värityksellään. On tosin olemassa petoja, joille on kehittynyt [[immuniteetti]] myrkkyä vastaan. Tällaisia ovat muiden muassa jotkin [[käärmeet]].▼
▲'''Pyrstösammakot'''<ref name="Dahlström1988"/> eli '''salamanterieläimet''' eli salamanterit<ref>Tirri, R. ym. 2001. Biologian sanakirja. Otava.</ref> (''Caudata'' tai ''Urodela'') on yksi [[Sammakkoeläimet|sammakkoeläinten]] lahkoista. Ne ovat pitkäpyrstöisiä hieman [[sisilisko]]a muistuttavia eläimiä, jotka elävät kosteissa ympäristöissä, joko vedessä tai metsän kosteassa maassa. Useimmat pyrstösammakot ovat pieniä, mutta suurin jättiläissalamanteri voi olla jopa 1,5 metrin mittainen.<ref>[http://tolweb.org/caudata Tree of Life]</ref>
 
Kaikki pyrstösammakotsalamanterieläimet ovat petoja. Valtaosa niistä syö erilaisia pieniä selkärangattomia. Suurimmat lajit voivat napata ravinnokseen myös pieniä selkärankaisia.▼
▲Monet pyrstösammakkolajit ovat suojautuneet siten, että niiden suomutonta ihoa peittää [[Myrkyllisyys|myrkyllinen]] tai pahanmakuinen limakerros. Esimerkiksi [[tulisalamanteri]] varoittaa tästä ominaisuudesta kirkkaalla kelta-mustakirjavalla värityksellään. On tosin olemassa petoja, joille on kehittynyt [[immuniteetti]] myrkkyä vastaan. Tällaisia ovat muiden muassa jotkin [[käärmeet]].
 
Suomessa on kaksi luonnonvaraisena elävää pyrstösammakkolajiasalamanterieläinlajia: [[vesilisko]] (''Triturus vulgaris'') ja [[rupilisko]] (''Triturus cristatus''). Muualla [[Eurooppa|Euroopassa]] tavattavia lajeja ovat muiden muassa [[tulisalamanteri]] (''Salamandra salamandra''), [[alppisalamanteri]] (''Salamandra atra''), [[karpaattienvesilisko]] (''Triturus montandoni''), [[alppivesilisko]] (''Triturus alpestris'') ja [[olmi]] (''Proteus anguinus'') sekä kaksi [[luolasalamanterit]] eli (''Hydromantes'')-suvun keuhkotonsalamanterilajia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Laukkanen, A.-M.; Virtanen, M.|Nimeke=Koko perheen eläinkirja|Vuosi=1997|Sivu=166–167|Selite=Toinen painos|Julkaisupaikka=Vantaa|Julkaisija=Kirjalito|Tunniste= ISBN 951-28-1927-9 }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Olsen, Lars-Henrik| Nimeke = Vesikirppu ja sudenkorento: makean veden eläimiä| Suomentaja = Kalliola, Iiris ym.| Vuosi = 2000| Sivu = 198| Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-21395-0}}</ref><ref name="Dahlström1988">{{Kirjaviite | Tekijä = Dahlström, Harri (päätoim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Kalat, sammakkoeläimet, matelijat| Vuosi = 1988| Sivu = 186–187| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Tammi| Tunniste = ISBN 951-30-6533-2}}</ref>▼
▲Kaikki pyrstösammakot ovat petoja. Valtaosa niistä syö erilaisia pieniä selkärangattomia. Suurimmat lajit voivat napata ravinnokseen myös pieniä selkärankaisia.
 
▲Suomessa on kaksi luonnonvaraisena elävää pyrstösammakkolajia: [[vesilisko]] (''Triturus vulgaris'') ja [[rupilisko]] (''Triturus cristatus''). Muualla [[Eurooppa|Euroopassa]] tavattavia lajeja ovat muiden muassa [[tulisalamanteri]] (''Salamandra salamandra''), [[alppisalamanteri]] (''Salamandra atra''), [[karpaattienvesilisko]] (''Triturus montandoni''), [[alppivesilisko]] (''Triturus alpestris'') ja [[olmi]] (''Proteus anguinus'') sekä kaksi [[luolasalamanterit]] eli (''Hydromantes'')-suvun keuhkotonsalamanterilajia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Laukkanen, A.-M.; Virtanen, M.|Nimeke=Koko perheen eläinkirja|Vuosi=1997|Sivu=166–167|Selite=Toinen painos|Julkaisupaikka=Vantaa|Julkaisija=Kirjalito|Tunniste= ISBN 951-28-1927-9 }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Olsen, Lars-Henrik| Nimeke = Vesikirppu ja sudenkorento: makean veden eläimiä| Suomentaja = Kalliola, Iiris ym.| Vuosi = 2000| Sivu = 198| Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-21395-0}}</ref><ref name="Dahlström1988">{{Kirjaviite | Tekijä = Dahlström, Harri (päätoim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Kalat, sammakkoeläimet, matelijat| Vuosi = 1988| Sivu = 186–187| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Tammi| Tunniste = ISBN 951-30-6533-2}}</ref>
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Salamanterieläimet”