Ero sivun ”Neuvostoliiton sotarikokset” versioiden välillä

'''Neuvostoliiton sotarikoksilla''' tarkoitetaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] (1922–1991) armeijan suorittamia

[[sotarikos|sotarikoksia]]. Vuosina 1918–1946 armeijan nimi oli [[puna-armeija]] ja vuonna 1946 armeijan nimi muutettiin [[Neuvostoliiton asevoimat|Neuvostoliiton asevoimiksi]]. Armeija syyllistyi sotarikoksiin etenkin [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] (1939–1945) aikana.

1930-luvulla Neuvostoliitto oli solminut [[Suomi|Suomen]] ja [[Baltian maat|Baltian maiden]] kanssa [[hyökkäämättömyyssopimus|hyökkäämättömyyssopimukset]], joiden oli tarkoitus kestää vuoteen 1945. Neuvostoliitto kuitenkin painosti Baltian maita vuonna 1939, ja kaikki antoivatkin Neuvostoliiton asettaa sotilaitaan heidän maaperälleen. Suomi ei suostunut Neuvostoliiton aluevaatimuksiin, minkä vuoksi Neuvostoliitto lavasti Suomen hyökkääjäksi [[Mainilan laukaukset|Mainilan laukauksilla]] 26. marraskuuta 1939. 30. marraskuuta 1939 Neuvostoliitto rikkoi hyökkäämättömyyssopimuksen hyökkäämällä Suomeen ilman sodanjulistusta aloittaen [[talvisota|talvisodan]]. Hyökkäys rikkoi myös [[Tarton rauhansopimus]]ta ja [[Kansainliitto|Kansainliiton]] peruskirjaa. Neuvostoliitto erotettiin hyökkäyksen vuoksi Kansainliitosta. Vuoden 1940 aikana Neuvostoliitto liitti Baltian maat itseensä. Neuvostoliitto suoritti näissä maissa massiivisia väestönsiirtoja vastoin kansalaisten tahtoa. Lisäksi Neuvostoliitto suoritti noin 20 000 [[puola]]laisen [[Katynin joukkomurha|joukkomurhan Katynissa]] vuonna 1940, jonne Neuvostoliitto oli hyökännyt 17. syyskuuta 1939 ilman sodanjulistusta. Neuvostoliitto myös kohteli muutenkin [[sotavanki|sotavankeja]] surkeasti; esimerkiksi [[Volgograd|Stalingradissa]] antautuneesta noin

90 000:sta [[akselivallat|akselivaltojen]] sotilaasta vain noin 5 000 palasi lopulta kotiin.