Wikipedia

Ero sivun ”Foolihappo” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
päivitys, fix
Rivi 83:
==Folaatin tarve ja saanti==
[[Tiedosto:Asparagus-Bundle.jpg|thumb|100px|vasen|Parsa on hyvä foolihapon lähde.]]
Folaatti on yhteinen nimi kaikille ruoassa oleville yhdisteille, joilla on foolihapon biologinen aktiivisuus. Foolihappo on vitamiinin synteettinen muoto, jota on täydennetyissä elintarvikkeissa ja ravintovalmisteissa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan folaattia tulisi saada 300&nbsp;[[Mikrogramma|&micro;g]]/vrk ja hedelmällisessä iässä olevien naisten 400&nbsp;[[Mikrogramma|&micro;g]]/vrk.<ref name>{{Verkkoviite|Osoite="neuvottelukunta"http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/images/vrn/2014/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.pdf|Nimeke=Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014|Julkaisija=Ravitsemusneuvottelukunta|Tiedostomuoto=pdf|Sivu=47|Ajankohta=23.1.2014|Viitattu=5.3.2014}}</ref> Foolihapon puutos on suurin yksittäinen synnynnäisen [[spina bifida]] -epämuodostuman aiheuttaja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://mmc.metachronos.fi/mmc.html#mista | Nimeke = Mistä MMC johtuu? | Tekijä = Jolma, Mirjami| Julkaisija = metachronos.fi| Viitattu = 3.6.2008 |Kieli = {{fi}} }}</ref>. Keskimäärin nuorten naisten kannattaa siis lisätä folaattien saantia ravinnosta tai ottaa niitä ravintolisänä. [[Ravitsemussuositukset]] suosittelevat lisäämään täysjyväviljavalmisteita, tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja riittävän folaatin saannin varmistamiseksi.
 
Suomalaiset naiset saavat folaattia keskimäärin: naiset 226234&nbsp;[[Mikrogrammakilogramma|&micro;g]]/vrk ja miehet 270&nbsp;[[Mikrogramma|&micro;g]]/vrk. Merkittävä osa väestöstä saakin vähemmän kuin keskimääräinen tarve olisi, joskin ravintoainevalmisteita syövillä tilanne on jonkin verran parempi. Suomalaisten saavat folaatin pääosin viljavalmisteista (erityisesti täysjyväviljasta) sekä kasviksista, hedelmistä ja marjoista.<ref>{{Verkkoviite | TekijäOsoite= http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110839/URN_ISBN_978-952-245-951-0.pdf?sequence=1 Paturi,| MTekijä Tapanainen= HHelldán, ReinivuoAnni, HRaulio, PietinenSusanna Pym. (toim.) | Nimeke = Finravinto 20072012 -tutkimus | OsoiteJulkaisija = http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdfTerveyden |Ajankohtaja =hyvinvoinnin laitos 2008| JulkaisijaAjankohta = Kansanterveyslaitos2013 | Viitattu = 1011.103.20082014}}</ref>
}}</ref>
Yhtenä kiistan aiheena on foolihapon merkitys sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa. Tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia, mutta uusimmissa meta-analyyseissa näyttäisi foolihapon kannatus olevan voitolla. Niiden mukaan foolihappolisä näyttäisi edistävän valtimoiden sisäseinämän endoteelin toimintaa, mikä vähentäisi valtimonkovettumataudin<ref>de Bree A, van Mierlo LA, Draijer R. Folic acid improves vascular reactivity in humans: a meta-analysis of randomized controlled trials. American Journal of Clinical Nutrition. 2007;86,3, 610-617 [http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/86/3/610 Abstract]</ref> ja aivohalvauksen riskiä<ref>Meta-Analysis Suggests Folic Acid Reduces Risk for Initial Stroke [http://www.medscape.com/viewarticle/557596 MedScape Medical News]</ref>. Lancetissa julkaistun 8 tutkimusta käsittäneen meta-analyysin mukaan foolihapposuplementaatio vähensi aivohalvauksen riskiä ylipäätään 18 %, ja noin 25 % alaryhmässä, joka oli ottanut foolihappoa ravintolisänä yli kolme vuotta tai asui alueilla, joissa foolihappoa lisättiin elintarvikkeisiin. Tässä alaryhmässä veren homokysteiinin pitoisuus väheni 20 % tai enemmän ja se korreloi aivohalvausten vähenemiseen.
Rivi 94 ⟶ 93:
Tarve saattaa kasvaa sairauksien aikana, toipilaana, raskauden ja imetyksen aikana tai kovassa fyysisessä rasituksessa. Lisäksi yksipuolinen ravinto, epäsäännölliset elämäntavat, dieetti- ja laihdutuskuurit lisäävät täydennystarvetta. Ravinnossa lähteitä ovat [[vihannes|vihreät vihannekset]], [[paprika]], [[lese]]et, [[nauta|naudan]] [[maksa]] ja [[kananmuna|munankeltuainen]]. Vihreistä vihanneksista erityisesti [[parsa]] on hyvä foolihapon lähde.
 
Suomessa folaattien saanti ruokavaliosta on normaalisti niukkaa, mutta riittävää, eikä lisälle yleensä ole tarvetta,.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.palvelu.fi/evi/files/55_519_70.pdf| Tekijä=Susanna Raulio ja Annika Nurttila|Nimeke =Elintarvikkeiden täydentäminen foolihapolla |Ajankohta=18.12. 2001|Julkaisija =Evl.fi| Viitattu =2.7.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Arkistoitu_uutinen_tai_tiedote.aspx?id=1094009&NewsItem=3981| Nimeke =Tutkijat varoittavat Isossa-Britanniassa foolihapolla täydentämisestä| Julkaisu =Ruokatieto| Ajankohta =2007| Viitattu =2.7.2009}}</ref>
 
B-ryhmän vitamiineihin luettavasta foolihaposta ei erään tutkimuksen mukaan näytä olevan odotettua apua sydänsairauksien ja syövän ehkäisyyn. Tämän norjalaistutkimuksen mukaan foolihappo ja B12-vitamiini yhdessä saattavat lisätä syövän ja syöpäkuolleisuuden riskiä.<ref>[http://www.iltalehti.fi/syopa/2009111910628499_sy.shtml Duodecim, Iltalehti]</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Foolihappo”