Ero sivun ”Hämeen linna” versioiden välillä

Hämeen linna antautui [[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana, 6. maaliskuuta 1808, taisteluitta. Linna alistettiin tämän jälkeen Venäjän sotilashallinnon alaisuuteen. Hämeen linnaa oli käytetty pitkään myös vankilana, mutta Venäjän vallan alkuaikoina siitä tehtiin kruununvankila, jossa oli lähes 300 vankia päälinnaan sijoitettuna. Samalla linnaa käytettiin edelleen myös viljamakasiinina. Linna muokattiin kokonaisuudessa vankilaksi vuonna 1837 [[Carl Ludvig Engel]]in piirustusten mukaan. Linnan lähiympäristöön tehtiin myös suuria muutoksia: länsipuolelle rakennettiin 1839 ojennuslaitos [[Anders Fredrik Granstedt]]in suunnitelmien perusteella ja vuonna 1871 lääninvankila [[Ludvig Isak Lindqvist]] suunnitelmuensuunnitelmien mukaan.<ref name="gardberg63"/> Hämeen linnaan sijoitettiin vuonna 1881 Suomen ainoa naisten [[kuritushuone]].<ref name="fort"/> Naisvankilana linna toimi aina vuosiin 1953 (päälinna) ja [[1972]] (kehämuurirakennukset) asti. Linnalla oli varsin ikävä maine naisvankien keskuudessa: vielä vuonna 1944 jokainen siihen asti vaiti pysynyt naisvanki alkoikin puhua kuulustelussa kaiken tietämänsä – jos vaitiolon hinnaksi tulisi lähtö Hämeen linnaan. <ref> Hella Wuolijoki: Enkä ollut vanki</ref>. Samoin Hämeen linnassa poliittisista syistä vuosina 1919–22 ollut [[Ida Aalle-Teljo]] kertoo muistelmissaan varsin karmivia asioita vankilasta.