Versiossa 11.9.2008 väri on johdantokappaleessa määritelty "Väri on näköaistin ja aivojen tulkinta valon aallonpituuksista". Miten tähän sopii esimerkiksi seinän tai [[maali]]n väri? Voidaanko johdantokappaleen määritelmä täydentää niin, että se kattaisi myös värin arkipäiväisen merkityksen. [[Käyttäjä:Jawacz|Jawacz]] 11. syyskuuta 2008 kello 22.21 (EEST)
:Nykyisessä artikkelin versiossa onkin ylhäällä huomautus, että tämä artikkeli käsittelee väriä fysiikan ja optiikan kannalta. Voi olla, että tuo lisäys on tullut ylläolevan kommentin jälkeen. Tuossa alempana jo kommentoinkin, että johdantokappaleen teksti ei nykyisessäkään muodossa ole vielä oikein. Kommentoin kuitenkin tähän, että fysikaalisessa mielessä väri ei ole maalin ominaisuus. Maalatun pinnan atomitason rakenne on sellainen, että kun punaiseksi maalattua seinää valaistaan eri aallonpituuksista koostuvalla valolla, niin maali sirottaa takaisin valon punaisia allonpituuksia, kun taas kaikki muut näkyvän valon aallonpituudet imeytyvät maaliin. Maalipinnalla on siis kyky muuttaa siihen osuvan valon fysikaalista koostumusta. Punainen maali ei siis itsessään lähetä valoa, vaan pimeässä maali näyttää mustalta. On totta, että arkikielessä puhutaan myös maalin väristä. Onhan se helpompaa kuin puhua "pinnoitteesta, johon on lisätty sellaista pigmenttiä, joka absorboi kaikkia muita valon aallonpituuksia punaista lukuunottamatta". Painoteniikassa ja tietokoneen näytössä värit saadaan aikaiseksi toisenlaisilla tekniikoilla. Kyllä ihmisen näkökyky on ihmeellinen! --[[Käyttäjä:J-p-fm|J-p-fm]] ([[Keskustelu käyttäjästä:J-p-fm|keskustelu]]) 20. helmikuuta 2014 kello 02.17 (EET)
