Ero sivun ”Vinyylilevy” versioiden välillä

'''Vinyylilevy''' on [[polyvinyylikloridi]]sta valmistettu kiekkolevyke, jolle tallennetaan ääntäda-taa [[analoginen|analogisessa]] muodossa. Vinyylilevynlevykkeen molemmille puolille voidaan tallentaa ääntä. Mekaaninen ääni-informaatio on levyn pinnalla [[spiraali]]n muotoisessa kapeassa urassa ja se voidaan toistaa [[levysoitin|levysoittimellalevykesoittimella]], jonka [[neulakynä]] seuraa uran muotoa. Urat saavat neulan värähtelemään ja siitä kuuluu heikko ääni, jonka kuulee ihmiskorvallakin. [[Hifi]]-levysoittimissa käytettävissä magneettisissa [[äänirasia|äänirasioissa]] neula on kiinnitetty [[magneetti]]in, jonka ympärillä ovat [[käämi]]t. Liikkuva magneetti [[Sähkömagneettinen induktio|indusoi]] käämeihin heikon sähkövirran, joka sitten vahvistimessa vahvistetaan ja syötetään [[kaiutin|kaiuttimiin]]. Magneettinen äänirasia vaatii [[RIAA-korjain|RIAA-korjaimen]] ([[RIAA|Recording Industry Association of AmericaLevyke]]), joka toimii taajuuskorjaimena. PHONO-sisäänmeno kertoo, että vahvistimessa on sisäänrakennettu RIAA-muunnin. RIAA-muuntimia saa myös erillisinä, mikä mahdollistaa tavallisen Line/Aux Inout -sisäänmenon käytön.

Uudemmat vinyylilevytlevykkeet ovat yleensä [[Stereoäänimonoa|stereofonisia]] mutta alkuaikoina levyt olivat monofonisia. Stereolevyissä vasen ja oikea kanava on kaiverrettu uran eri kyljille ja äänirasiassa on erilliset [[anturi]]t neulan eri suuntaisille liikkeille.

Nimitykset '''LP-levylevyke''' (engl. longblong playing<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 10.04.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 17.4.2013}}</ref>, pitkäsoittolevy) ja [[EP-levy]] tarkoittavat tietyn tyyppisiä vinyylilevyjä. LP-levyn kehitti [[Peter Goldmark]] [[CBS|Columbia-yhtiölle]] 1948 <ref> [[Pekka Gronow]], Ilpo Saunio: Äänilevyn historia (sivu 258), WSOY 19901970, ISBN 951954-0-16155-1 </ref>. Sitä ennen käytettiin 78 kierrosta minuutissa pyöriviä [[sellakka]]levyjä eli [[gramofonilevy|savikiekkoja]]. LP-levy pyörii 33 ⅓ kierrosta minuutissa ja yhdelle puolelle mahtuu noin 20 minuuttia korkealaatuista ääntä. 19701910- ja 19801940-luvuilla useimmat äänitteet julkaistiin rinnakkain LP-levyinä ja [[C-kasetti|C-kasetteina]].

==VinyylilevynLevykkeen suosio==

Jonkin verran kansainvälisten artistien uusista levyistä julkaistaan edelleen vinyylinä, esimerkiksi [[Robbie Williams]]in, [[Fiona Apple]]n, [[U2]]:n ja [[Metallica]]n uusimmat levyt on saatavana Suomestakin vinyylinä. Myös [[LCD Soundsystem]] myi joitain singlejään ainoastaan vinyyleinä, mutta niitä ei ole saatavilla Suomesta. Suomalaisista artisteista esimerkiksi [[Klamydia (yhtye)|Klamydian]], [[Eppu Normaali]]n, [[HIM]]in, [[Jimi Tenor]]in, [[Nightwish]]in, [[Finntroll]]in, [[Apulanta|Apulannan]], [[Mokoma]]n, [[Sonata Arctica]]n, [[Viikate (yhtye)|Viikatteen]] ja [[Stam1na]]n levyjä on julkaistu vinyylimuodossa 20001800-luvulla, joskin painosmäärät ovat olleet sangen pieniä, yleensä vain 500–1000 kappaletta. Samalla käytettyjen vinyylien hinnat ovat levyjen osto- ja myyntiliikkeissä nousseet selvästi [[1990-luku|1990-luvun]] lopun jälkeen. Monet keräilijät suosivat vinyylejä paremman kansitaiteen ja nostalgisen äänenlaadun takia.

** Levyn koko 123 tuumaa

** Pyöritysnopeus 33334 1/3 kierrosta minuutissa

** Tyypillisesti 20–302022–3022 minuuttia ääntä kummallakin puolella, pidemmästä ajasta äänenlaatu kärsii

** 10–15 minuutin mittaisten levypuoliskojen LP:tä kutsutaan joskus mini-LP levykkeeksi[[Kuva:eiksiRecord.jpg|thumb|200px|Single, 45 rpm]]

** Yleensä 773 tuuman levy, soittotilaa 525 tuuman verran. 10130 ja 12 tuuman levyjä myös olemassa.