Ero sivun ”Sven Dufva” versioiden välillä

259 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
lisätään maininta aiemman suomennoksen nimimuodosta, joka sentään on kansalle tutumpi
(lisätään maininta aiemman suomennoksen nimimuodosta, joka sentään on kansalle tutumpi)
[[Tiedosto:Albert Edelfelt - Sven Duva.jpg|thumb|200px|[[Albert Edelfelt]]in 1890-luvulla tekemä piirros Sven Dufvasta pysäyttämässä vihollisia sillalla.]]
'''Sven Dufva''', '''Sven Tuuva''', on [[J. L. Runeberg]]in kirjoittamien [[Vänrikki Stoolin tarinat|Vänrikki Stoolin tarinoiden]] ensimmäisessä kokoelmassa oleva runo, joka kertoo samannimisestä [[Suomen sota]]an osallistuvasta sotilaasta. Runo kuuluu kirjan tunnetuimpiin ja suosituimpiin.
 
Sven Dufva on yksinkertainen mutta urhea sotamies, joka kuolee sankarina pysäytettyään ylivoimaisen vihollisen hyökkäyksen taistelussa, jonka on katsottu kuvaavan [[Koljonvirran taistelu]]a. Runossa esiintyy myös kenraali [[Johan August Sandels]].
 
Runeberg lienee kirjoittanut runon ''Vänrikki Stoolin tarinoiden'' tekemisen varhaisessa vaiheessa talvella tai keväällä 1846, samoihin aikoihin useiden muiden ensimmäisen osan avainrunojen kanssa, sillä sen luonnoksia oli samoilla paperiarkeilla kuin ''Otto von Fieandt'', ''Viapori'' ja ''[[Maamme]]'' -runojen. Runo julkaistiin ensi kerran jo marraskuussa 1846 [[Necken-kalenterissakalenteri]]ssa, kaksi vuotta ennen runokokoelman lopullista ilmestymistä.<ref>Wrede 1988, s. 41–42, 46.</ref>
 
Vuosikymmeniä käytössä olleessa [[Paavo Cajander]]in suomennoksessa nimi on muodossa Sven Tuuva, samoin [[Otto Manninen|Otto Mannisella]]. Myöhemmissä, 2000-luvulla tehdyissä suomennoksissa käytetään alkutekstin muotoa Sven Dufva.
 
==Mahdolliset esikuvat==
[[Oskar Rancken]] väitti vuonna 1864 julkaisemassaan kirjassa ''[[Fänrik Ståls hjeltar]]'', että Sven Dufvalla olisi ollut todellinen esikuva, Koljonvirran taisteluun osallistunut [[ruotujakolaitos|ruotusotamies]] [[Johan Zacharias Bång]] (1782–1845). Tämä uskomus vakiintui sittemmin pitkäksi aikaa.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia |id = 5634 |nimi = Bång, Johan Zacharias (1782–1845) (maksullinen artikkeli)|tekijä = Kari Tarkiainen |ajankohta = 1.3.1998}} Sama teksti luettavissa myös: [http://www.finlit.fi/tietopalvelu/runeberg/bjz.htm Bång, Johan Zacharias (1782 - 1845)] Vänrikki Stoolin henkilöhahmojen elämäkerrat Kansallisbiografiassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.</ref> Bång syntyi Lohjan seurakunnassa 19. huhtikuuta 1782<ref>Draamatarinat: Runebergin elämä ja teokset: [http://city.porvoo.fi/runeberg/draama2/artikkeli6.htm Kuka oli Sven Dufva?] Porvoo. Viitattu 23.9.2011.</ref> ja palveli sotilaana [[Korsholma|Korsholms]] skarppskytte batallion -nimisessä joukkueessa. Hän selvisi hengissä Koljonvirran taistelusta ja sai siitä kunniamitallinkunniamitalin. Bång sai myöhemminMyöhemmin jossain taistelussa myöshän sai toisenkin kunniamitallinkunniamitalin.
 
Sodan jälkeen Bång asettui Pohjois-Ruotsiin ja siirtyi siviiliin. toimienHän toimi ensin pitäjänsuutarina [[Lycksele]]ssä sekäja uudistalollisena [[Fjällboberg]]issä, jossa myös kuoli. Bångin sotamuistot kirjattiin muistiin hänen poikansa välityksellä kahdestikin. Hän kertoi olleensa Koljonvirran taistelun sankari ja tyhjentäneen sillan kolmesti venäläisistä [[kartessi|kartesseilla]]. Vuonna 1908 Sandelsin pojanpoika, kenraali [[Gustaf Sandels]] pystytti Bångin haudalle Lyckseleen muistomerkin, jossa Bångin annetaan ymmärtää olevan "todellinen" Sven Dufva.<ref name="KB" />
 
Myöhemmin tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet sen, oliko Dufvalla todellista esikuvaa tai kertooko runo ylipäätään Koljonvirran taistelusta. Lisäksi Rancken ilmeisesti sekoitti sotamies Bångin toiseen samannimiseen henkilöön. Runebergin innoittajana on arveltu olleen todennäköisemmin [[Livius|Liviuksen]] kuvaus myyttisestä roomalaisesta sotasankarista [[Horatius Cocles|Horatius Cocleesta]], joka vuonna 507 eaa. käydyssä sodassa pidätteli yksinään [[Tiber]]-joen ylittävällä sillalla kokonaista etruskiarmeijaa.<ref>Wrede 1988, s. 87.</ref><ref name="KB" />
64 355

muokkausta