Ero sivun ”Siviilipalvelus Suomessa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähde tarkemmin.
Rivi 6:
Siviilipalvelus on ollut olemassa vuodesta 1931, jolloin säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki ''Lex Pekurinen'' aseistakieltäytyjä [[Arndt Pekurinen|Arndt Pekurisen]] mukaan. Vuoden 1959 siviilipalveluslaissa palvelus sallittiin myös muin kuin uskonnollisin perustein, mutta vakaumus piti osoittaa erityisen tutkintalautakunnan edessä, johon kuului [[tuomari]], [[upseeri]], sosiaaliministeriön edustaja, [[pappi]] ja [[psykiatri]].<ref name=sivari&totaalinro3v2000/> Tutkintalautakunta lakkautettiin vuonna [[1987]] ja siitä alkaen siviilipalvelukseen on hyväksytty ilmoituksen perusteella.
 
Siviilipalvelus koostuu noin kuukauden pituisesta ''koulutusjaksosta'' sekä noin 11 kuukauden mittaisesta työpalvelusta. Koulutusjakso suoritetaan siviilipalveluskeskuksessa, joka tällä hetkellä sijaitsee [[Lapinjärvi|Lapinjärvellä]]. Koulutusjaksolla on neljä vaihtoehtoista suuntautumisvaihtoehtoa: kansalaisvalmiudet; palo, pelastus ja väestönsuojelu; ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu sekä väkivaltaongelmien konkreettinen torjunta.<ref name=sivarikeskus_suuntautuminen/> Työpalvelu suoritetaan valtion tai kunnan laitoksessa tai toimielimessä, [[evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisessa]] tai [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisessa kirkossa]] tai yleishyödyllisessä säätiössä, yhteisössä tai yhdistyksessä. Työpalveluspaikaksi ei siis kelpaa voittoa tavoitteleva yritys, mutta ei myöskään puolue tai ammattiliitto. Työpalveluspaikan tulee solmia sopimus [[työministeriö]]n kanssa.<ref name=akl_sivariperustieto/> Siviilipalvelusmies ei myöskään saa olla palveluksen aikana työ- tai virkasuhteessa palveluspaikkaansa.<ref name=sivarilakipykala15>Siviilipalveluslaki 28.12.2007/1446</ref> Näin ollen, vaikka esimerkiksi Helsingin poliisilaitos toimiikin palveluspaikkana<ref>STT{{Verkkoviite | Osoite =http://www.iltalehti.fi/uutiset/200808068050681_uu.shtml | Nimeke =Sivarit sakottajina | Tekijä = Risto Kunnas|Julkaisu =| Ajankohta =6.8.2008 | Julkaisija =Iltalehti| Viitattu =30.1.2014 }}</ref>{{lähde tarkemmin}}, ei siviilipalvelusmies voi toimia poliisin virkatehtävissä.
 
Siviilipalveluksen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö valtioneuvoston asettaman siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan avustuksella. Siviilipalveluksen toimeenpanosta vastaava viranomainen on siviilipalveluskeskus.<ref name=sivarilakipykala7/> Neuvottelukunnan jäsenet edustavat työ- ja elinkeinoministeriötä, puolustusministeriötä, pääesikuntaa, siviilipalveluskeskusta, palveluspaikkoja sekä siviilipalvelusmiehiä.<ref name=sivarineuvottelukuntaHARE/>