Ero sivun ”Kirkollisvero” versioiden välillä

Yritykset ovat maksaneet kirkolle kymmenyksiä jo keskiajalta lähtien. Myllyt, sahat, vuorikaivokset ja tehtaat osallistuivat paikallisseurakunnan papin palkkaukseen.<ref>[http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/F4798384ACD179A1C22572E5003ACBF9?OpenDocument&lang=fi Suomen evl.lut. kirkko: Verot ja muut tulot] > Yritysveron perinne tulee keskiajalta asti. Viitattu 21.01.2014.</ref> [[Kirkko ja valtio -komitea]] esitti mietinnössään vuonna 1977, että [[yhtiö]]iden ja muiden yhteisöjen maksama kirkollisvero olisi jaettu eri uskonnollisten yhdys­kuntien kesken niiden jäsen­määrien suhteessa. Uskonto­kuntiin kuulumattomien osuus olisi mennyt valtiolle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kirkko ja valtio -komitea | Nimeke=Kirkko ja valtio -komitean mietintö | Sivu=121 | Selite=Komiteanmietintö 21/1977 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Opetusministeriö | Vuosi=1977 | Tunniste=ISBN 951-46-2246-4}}</ref> Yrityksiltä perittiin kirkollisveroa vuoteen 1993 asti.

 

 

Vuonna 2013 seurakuntien osuus yhteisöveron tuotosta oli 2,35 prosenttia.<ref name="vm 1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vm.fi/vm/fi/10_verotus/03_elinkeinoverotus/01_yhteisovero/index.jsp | Nimeke = Yhteisövero | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |