|
#OHJAUS [[Vihannes]]
{{Ohjaa tänne|Sokerijuuri||Sokerijuuri on [[Sium sisarum]]-lajin suomenkielinen nimi.}}
{{Taksonomia/kasvit
| nimi = Sokerijuurikas
| kuva = SugarBeet.jpg
| leveys = 250
| kuvateksti =
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''
| alakunta = [[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta''
| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Spermatophyta''
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina''
| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida''
| lahko = [[Caryophyllales]]
| heimo = [[Revonhäntäkasvit]] ''Amaranthaceae''
| alaheimo = [[Savikkakasvit]] ''Chenopodioideae''
| suku = [[Juurikkaat]] ''Beta''
| laji = ''vulgaris''
| muunnos = ''altissima''
| kolmiosainen = Beta vulgaris'' var. ''altissima
| kolmiosainen_auktori =
| wikispecies =
| commons =
}}
'''Sokerijuurikas''' (''Beta vulgaris'' var. ''altissima'', syn. ''Beta vulgaris'' var. ''saccarifera'') on [[Juurikas|juurikkaan]] muunnos, jota viljellään [[sokeri]]n valmistamiseksi. Parhaiden lajikkeiden juurissa on sokeripitoisuus yli 20 %. Sokerin sivutuotteina saadaan juurikkaista [[naatti|naatit]], jotka käytetään [[rehu]]ksi; myös juurikasleike on hyvää rehua. Sivutuotteena saadaan myös [[melassi]]a, jota voidaan käyttää mm. [[Alkoholijuoma|alkoholiteollisuuden]] raaka-aineena.
Saksalainen apteekkari [[Andreas Marggraf]] havaitsi vuonna 1747, että juurikkaasta voitiin uuttaa samanlaista sokeria, jota siihen saakka oli saatu ainoastaan [[sokeriruoko|sokeriruo'osta]]. Pian tämän jälkeen hänen oppilaansa [[Franz Karl Achard]] ryhtyi tutkimaan kasvin eri muunnoksia etsiäkseen kaikkein sokeripitoisimman kannan ja jalostamaan sitä. Suuremmassa mitassa sokerijuurikasta alettiin viljellä vasta sen jälkeen, kun kauppayhteydet Ranskan ja Karibian alueen välillä 1800-luvun alussa [[Napoleonin sodat|Napoleonin sotien]] vuoksi katkesivat.<ref name=Rousi>{{kirjaviite | Tekijä = Arne Rousi | Nimeke = Auringonkukasta viiniköynnökseen, viljelyskasvit ihmisen palveluksessa | Sivu = 197-198 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1997 | Tunniste = 951-0-21295-4}}</ref>
Sokerijuurikas on kaksivuotinen kasvi. Ensimmäisenä vuonna siihen kehittyy vain lehtiruusuke sekä vararavintoa sisältävä juuri. Jos se jätetään kasvamaan toiseksi vuodeksi, siihen muodostuu korkea kukintovarsi ja lopulta siemeniä, mutta samalla juuri menettää vararavintonsa. Tämän vuoksi viljelyksillä juurikkaat korjataan jo ensimmäisen vuoden syksyllä, Joskus sokerijuurikas saattaa kukkia jo ensimmäisenä vuotena, mikä pienentää satoa. Nykyisillä pitkälle jalostetuilla lajikkeilla näin kuitenkin käy hyvin harvoin.<ref name=Rousi />
Noin 40 % maailmassa tuotetusta sokerista saadaan sokerijuurikkaasta, 60 % sokeriruo'osta. Sokerijuurikasta viljellään eniten [[Ukraina]]ssa, [[Venäjä]]llä, [[Ranska]]ssa, [[Saksa]]ssa ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]. Keski-Euroopassa se tuottaa parhaimmillaan 10 tonnia sokeria hehtaaria kohti, Suomessa yleensä 5 - 6 tonnia. Kaikista Suomessa viljellyistä kasveista sokerijuurikas tuottaa eniten [[energiaravintoaine|ravintoenergiaa]] viljeltyä pinta-alaa kohti.<ref name=Rousi />
== Viljelys Suomessa ==
Ensimmäisenä sokerijuurikasta viljeli Suomessa [[Voipaalan kartano]]ssa [[Johan Ulrik Sebastian Gripenberg|J. U. S. Gripenberg]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Virrankoski, Pentti | Nimeke = Suomen taloushistoria: Kaskikaudesta atomiaikaan | Vuosi = 1975 | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-02057-9 | www = | www-teksti = | Sivu = 111 }}</ref> Sokerijuurikkaan viljely alkoi [[Suomi|Suomessa]] varsinaisesti vasta 1918.
Sitä ei viljellä keskisuomea pohjoisemmassa. Sokerijuurekkaan viljelyn kannattavuus Suomessa riippuu [[Euroopan unioni|EU]]:n päätöksistä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite =http://www.lalli.fi/lalpahaku.asp?fmita=uutinen1&kohde=1413| Nimeke = Juha Korkeaoja tapasi viljelijöitä Huittisissa: Sokerijuurikas vaakalaudalla | Julkaisija = Lalli}}</ref> Vuonna 2005 sen pelättiin loppuvan kokonaan.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id21270.html | Nimeke = Salatut tiedot julki: suurimmat maataloustuet tosirikkaille | Julkaisija = YLE A-piste | Ajankohta = 14.11.2005}}</ref> Suomen sokeriviljelyn tulevaisuuteen vaikuttaa myös se, että Cultor on myyty [[Tanska]]an.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.ts.fi/uutiset/talous/1074178157 | Nimeke = Elinvoimainen maatalous antaisi suojan ilmastonmuutosta vastaan | Julkaisija = Turun Sanomat 3.2.2007}}</ref>
Syksyllä 2007 maatalousministeriö lupasi tarvittaessa kompensoida EU:n päätöksiä nostamalla kansallista tukea, jotta sokerin viljely ei loppuisi Suomesta kokonaan. <ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2007/09/29/Anttila+kehotti+viljelij%F6it%E4+jatkamaan+sokerintuotantoa/200724074/382 | Nimeke = Anttila kehotti viljelijöitä jatkamaan sokerintuotantoa | Ajankohta = 29.9.2007| Julkaisija = Taloussanomat}}</ref> Suomesta ei kuitenkaan lakkautettu kaikkia jalostavia tehtaita. Vuonna 2008 [[Danisco]] myi sokeriliiketoimintansa [[Nordzucker]]ille.
[[Kuva:Children and Sugar beets Nebraska 1940.jpg|thumb|350px|left|Lapsia ja sokerijuurikkaita [[Nebraska]]ssa vuonna [[1940]].]]<br clear=left />
== Lähteet ==
{{viitteet}}
==Katso myös==
*[[MTK:n sokerijuurikasvaliokunta]]
{{tynkä/Kasvi}}
[[Luokka:Juurikkaat]]
[[Luokka:Viljeltävät ravintokasvit]]
[[Luokka:Kasvintuotanto]]
{{Link FA|nl}}
| 