Ero sivun ”Bulgarian kieli” versioiden välillä

Bulgarian kielen kehitys alkaa 800-luvulta, slaavien vaellettua Tonavan yli 500-luvulta ja asetuttua Balkanille, ja se jaetaan muinais-, keski- ja moderniin bulgariaan. Muinaisbulgarian aikana 800-luvulta 1000-luvulle slaavit ottivat käyttöön kyrilliset kirjaimet. Lähetyssaarnaajat [[Kyrillos ja Metodios]] käyttivät näitä kirjaimia slaavilaisheimojen kielen kirjoittamiseen, mistä syntyi [[muinaiskirkkoslaavi]], joka jäi ortodoksisen kirkon liturgiseksi kieleksi. Keskibulgarian aikaa 1100-luvulta lähtien häiritsi vakavasti vuoden 1396 turkkilaisten valloitus, ja modernin bulgarian kirjakieli kehittyi kansankielen pohjalta vasta 1800-luvulla, Bulgarian itsenäistyttyä 1878. 1500-luvulta lähtöisin oleva nykykieli sai runsaasti vaikutteita turkista ja kreikasta, sekä myöhemmin venäjästä, ranskasta ja saksasta.<ref name="ucla"/>

 

 

Vanhassa bulgarian kirjaimistossa käytettiin aiemmin 44 kirjainta, jotka vastasivat 44 äännettä. 1800-luvulle tullessa osa äänteistä oli jäänyt käytöstä ja aakkosien lukumäärää vähennettiin Marin Drinovin uudistuksessa 1870-luvulla 32:een. Tämä aakkosto oli käytössä vuoden 1945 oikeinkirjoitusuudistukseen saakka, jolloin [[Ѣ]]/[[ѣ]] ja [[Ѫ]]/[[ѫ]] poistettiin käytöstä, jonka jälkeen käytössä on 30 kirjainta.<ref name="ucla">http://www.lmp.ucla.edu/Profile.aspx?LangID=37&menu=004 </ref>