Versio 25. lokakuuta 2013 kello 14.10 muokkaa 62.145.182.89 (keskustelu) →‎Vinyylilevyn suosio ← Vanhempi muutos		Versio 31. joulukuuta 2013 kello 08.20 muokkaa kumoa SilvonenBot (keskustelu \| muokkaukset) botit 136 397 muokkausta p Kotus-korjaus (Wikipedia:Botit/pyynnöt) Uudempi muutos →
Rivi 4: Uudemmat vinyylilevyt ovat yleensä [[Stereoääni\|stereofonisia]] mutta alkuaikoina levyt olivat monofonisia. Stereolevyissä vasen ja oikea kanava on kaiverrettu uran eri kyljille ja äänirasiassa on erilliset [[anturi]]t neulan eri suuntaisille liikkeille. Nimitykset '''LP-levy''' (engl. long playing<ref name=kotus>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 \| Nimeke = Lyhenneluettelo ~~\| Tekijä = KOTUS~~ \| Ajankohta = 10.04.2013 \| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus \| Viitattu = 17.4.2013}}</ref>, pitkäsoittolevy) ja [[EP-levy]] tarkoittavat tietyn tyyppisiä vinyylilevyjä. LP-levyn kehitti [[Peter Goldmark]] [[CBS\|Columbia-yhtiölle]] 1948 <ref> [[Pekka Gronow]], Ilpo Saunio: Äänilevyn historia (sivu 258), WSOY 1990, ISBN 951-0-16155-1 </ref>. Sitä ennen käytettiin 78 kierrosta minuutissa pyöriviä [[sellakka]]levyjä eli [[gramofonilevy\|savikiekkoja]]. LP-levy pyörii 33 ⅓ kierrosta minuutissa ja yhdelle puolelle mahtuu noin 20 minuuttia korkealaatuista ääntä. 1970- ja 1980-luvuilla useimmat äänitteet julkaistiin rinnakkain LP-levyinä ja [[C-kasetti\|C-kasetteina]]. ==Värilliset ja kuvalevyt==

Ero sivun ”Vinyylilevy” versioiden välillä