Ero sivun ”Ryūnosuke Akutagawa” versioiden välillä

180 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
Kai Ryūnosuke oli miehen ihan oikea nimi
p (Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:Q186326 siirrettyä kielilinkkiä)
(Kai Ryūnosuke oli miehen ihan oikea nimi)
[[Kuva:Kikuchi Kan,Akutagawa Ryunosuke,and so on.jpg|thumb|Akutagawa toinen vasemmalta]]
'''Ryūnosuke Akutagawa''' ({{k-ja|芥川龍之介}}, [[1. maaliskuuta]] [[1892]] – [[24. heinäkuuta]] [[1927]]) oli [[japani]]lainen kirjailija. Hän kehitti voimakkaasti japanilaisten novellien tyyliä, ja kirjoitti yksityiskohtaisia kuvauksia ihmisluonnon nurjista puolista.
 
Akutagawa syntyi Tokiossa maitomiehen poikana. Hän otti käyttöönsai lisänimen ''Ryūnosuke'', Lohikäärmeen”Lohikäärmeen poikapoika”, koska syntyihänen sanottiin syntyneen lohikäärmeen vuonna 1892, ja sanoi syntyneensä lohikäärmeen kuussa, lohikäärmeen päivänä lohikäärmeen tunnillatuntina. MyöhempiAsiasta kalenterienei tutkimuskuitenkaan osoittiole hänenvarmuutta, sillä tallessa ei ole syntymätodistusta, josta Akutagawan tarkka olleensyntymäaika väärässäilmenisi. Hän kasvoi enonsa perheessä ja sai siksi äitinsä tyttönimen Akutagawa.
 
Akutagawa opiskeli [[Tokion yliopisto|Tokion keisarillisessa yliopistossa]] englantilaista kirjallisuutta, ja työskenteli valmistuttuaan merisotakoulussa englanninkielen opettajana. [[Sōseki Natsume]] kiinnitti huomiota Akutagawan ensimmäiseen julkaistuun novelliin ''Rashōmon'' (1915). Rohkaistuneena Akutagawa julkaisi lisää historiallisia novelleja.
[[Natsume Sōseki]] kiinnitti huomiota Akutagawan ensimmäiseen julkaistuun novelliin ''Rashomon'' (1915). Rohkaistuneena Akutagawa julkaisi lisää historiallisia novelleja.
 
Akutagawa vastusti naturalismia, joka oli 1900-luvun alussa Japanin kirjallisuuden tärkein tyylisuunta. Hän lainaili teemoja vanhoista tarinoista, ja lisäsi niihin monimutkaista modernia tulkintaa.
 
Vuonna 1921 suosionsa huipulla Akutagawa luopui täysipäiväisestä kirjailijan urasta ja lähti kirjeenvaihtajaksi Kiinaan. Hän stressaantui, sairastui eikä koskaan parantunut entiselleen. Palattuaan Japaniin hän julkaisi kuuluisimman kertomuksensa ''Tiheikössä'', (Yabu no naka) vuonna 1922.
Palattuaan Japaniin hän julkaisi kuuluisimman kertomuksensa ''Luolassa'', Yabu no naka (1922).
 
IsoSuuri osa Akutagawan tuotannosta on vahvasti omaelämäkerrallista. Hän kamppaili horjuvan fyysisen kunnon ja mielenterveyden kanssa. HänAkutagawa kärsi harhoista ja syömishäiriöistä, yritti pari kertaa [[itsemurha]]a ja onnistui siinä lopulta vuonna 1927, vain 35-vuotiaana. Kuolinsyy oli [[barbituraatti]]en [[yliannostus]].
 
[[Akira Kurosawa]]n läpimurtoelokuva [[Rashomon – paholaisen temppeli]] perustuu Akutagawan kahteennovelleihin novelliin, RashomoniinRashōmon ja Yabu no nakaan (In a Grove)Tiheikössä.<ref>[http://www.dvdplaza.fi/reviews/nayta.php?sid=683 DVD Plaza]</ref> Novellissa RashomonRashōmon on [[Kioto]]n kaupungin eteläinen portti, senkun sijaantaas elokuvassa se on temppeli. Yhteisestä nimestäNimestään huolimatta elokuvan juoni perustuu lähes täysin Yabu no nakaanTiheikössä-novelliin.
 
==Akutagawa-kirjallisuuspalkinto==
Vuonna 1935 Akutagawan elinikäinen ystävä Kan Kikuchi (kuvassa äärimmäisenä vasemmalla) perusti Japanin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, [[Ryūnosuke Akutagawa -palkinto|Ryūnosuke Akutagawa Prizen-palkinnon]] edesmenneen ystävänsä kunniaksi.
 
Nykyään japanilaisen kirjallisuuden edistämissäätiön ylläpitämän kilpailun palkinto jaetaan kahdesti vuodessa parhaan vakavastiotettavaa kirjallisuutta edustavan sanoma- tai aikakauslehtinovellin kirjoittajalle. Palkitut ovat uusia tai nousevia nimiä.
 
Voittaja saa palkintona [[taskukello]]n ja miljoona [[Japanin jeni|jeni]]ä (noin 7&nbsp;000 euroa). Akutagawa-kirjallisuuspalkinto on erityisen tavoiteltu sen saaman laajan mediahuomion takia. Palkittujen joukossa ovat muun muassa nykyinenentinen [[Tokio]]n [[kuvernööri]] [[ShintaroShintarō Ishihara]] sekä [[Kenzaburō Ōe]], joka voitti myöhemmin [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]] vuonna 1994.
 
== Suomennettuja novelleja ==
*KesäKesa ja Morito (Kesa to Moritō), suom. Tuomas Anhava, kokoelmassa Yhdestoista hyvää yötä, 1959
*Tiheikössä (InYabu ano Grovenaka), suom. Veikko Polameri. Kokoelmassa Shosetsu
* Metsän peitossa (InYabu ano Grovenaka), suom. Jukka Kemppinen [http://kemppinen.blogspot.com/2006/05/metsn-peitossa.html omassa blogissaan]
 
== Lähteet ==
5 647

muokkausta