Wikipedia

Ero sivun ”Louisa May Alcott” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Jäsentelyä, tietolaatikkomalline. Jos artikkelin päivämäärät ja vuodet ovat oikein, kuoli 55- eikä 56-vuotiaana.
Kirjoja vertailemalla tähän johtopäätökseen voi varmasti helposti tulla, mutta sellainen on uutta tutkimusta. Kirjasto.sci.fi on lähde -> viitteitä, {{lähteetön}} pois. Turha blogilinkki pois.
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
{{Kirjailija
| nimi = Louisa May Alcott
Rivi 35 ⟶ 34:
== Elämäkerta ==
 
Louisa May Alcott syntyi [[Germantown (Philadelphia)|Germantownissa]] (nykyisin osa [[Philadelphia]]a). Hänen vanhempansa olivat Abigail May Alcott ja [[Bronson Alcott]]. Hän oli toinen neljästä tyttärestä. Alcottin lapsuudessa perhe muutti myöhemmin [[Boston]]iin ja sieltä [[Concord (Massachusetts)|Concordin]] kaupunkiin.<ref name=liukkonen/>
 
Louisan isä Bronson Alcott kuului [[Uusi-Englanti|Uuden -Englannin]] [[transsendentalismi|transsendentalisteihin]].<ref name=liukkonen/> Tämä oli Yhdysvalloissa 1800-luvulla vaikuttanut kulttuurinen suuntaus, johon liittyi muun muassa luonnonmystiikka, intuitio ja auktoriteeteista vapaa uskonto. Hän oli idealistinen opettaja, joka sovelsi transsendentalismia kasvatusopin teorioissaan. Perheen ystäviin kuului muita saman maailmankatsomuksen omaavia intellektuelleja, kuten kirjailijat [[Henry Thoreau]], [[Ralph Waldo Emerson]] ja [[Nathaniel Hawthorne]]. Louisa kasvoi tässä henkevässä ympäristössä, hänen isänsä toimiessa hänen opettajanaan. Vapaamielinen kasvuilmapiiri sai hänet jo nuorena kiinnostumaan yhteiskuntatieteistä, kirjallisuudesta ja kasvatusopista. Alcottista tuli myös myöhemmällä iällä aktiivinen [[naisasialiike|naisasianainen]] ja [[naisten äänioikeus|naisten äänioikeuden]] puolesta taistelija.
[[Yhdysvaltain sisällissota|Yhdysvaltain sisällissodan]] aikana idealistinen nuori LouisaAlcott työskenteli vapaaehtoisena sairaanhoitajana sotilassairaalassa [[Washington (DC)|Washingtonissa]]. Siellä hän sairastui [[lavantauti]]in, josta hän ei koskaan täysin toipunut. HänenAlcott kokosi sotilassairaalasta lähettämistä kirjeistään on koottu myös kirja,kirjan ''[[Hospital Sketches]]'', joka ilmestyi vuonna 1863.<ref name=liukkonen/>
 
Alcott alkoi jo nuorena kirjoittaa tarinoita ja runoja. Hän julkaisi myös lehdissä romanttisia jatkokertomuksia. Ansioillaan hän auttoi rahallisesti epäkäytännöllistä isäänsä, joka epäonnistui kerta toisensa jälkeen yrityksissään perustaa oma koulu transsendentalismin utopistisessa hengessä.
Rivi 53 ⟶ 52:
''Pikku naisia'' kertoo neljästä Marchin sisaruksesta nimeltä Meg, Jo, Beth ja Amy, jotka elävät rakastavan äitinsä kanssa vaatimattomissa oloissa, hiljaisessa pikkukaupungissa Massachusettsissä. Perheen isä on sotilaspappina sisällissodan rintamalla. Tytöt ovat kaikki neljä erilaisia luonteeltaan: Meg, vanhin on kiltti ja äidillinen, Jo, joka on Louisan oma nuoruudenkuva, on poikamainen ja vallaton, mutta rakastaa kirjoittamista, Beth on ujo ja musikaalinen, ja Amy nuorin, sievä, turhamainen ja taiteellinen. Romaanin jatko-osassa, kirjassa ''Viimevuotiset ystävämme'', tytöt kasvavat nuoriksi naisiksi ja avioituvat vuoron perään. Beth kuolee [[tulirokko]]on, ja Jo perustaa miehensä kanssa poikien sisäoppilaitoksen. Myöhemmin Alcott kirjoitti ystävättärelleen kirjan lopusta: ”Jo'n olisi pitänyt jäädä naimattomaksi kirjailijaksi, mutta niin monet tytöt kirjoittivat minulle vaatien hänen naimisiinmenoaan, että en uskaltanut kieltäytyä, vaan naitin hänet kiusallani iäkkäälle saksalaiselle professorille.”
 
HarvatAlcottia Alcottinpidetään puhdashenkistenyleensä lastenkirjojen ihailijoista tietävätlastenkirjailijana, ettämutta hän julkaisi myös jännityskirjoja ja melodramaattisia rakkauskertomuksia salanimellä A. N. Barnard. Näissä kirjoissa vilisee kostonhimoisia sankarittaria, mielisairaita ja opiuminoopiumin orjia, ja niiden tunnelma eroaa täysin hänen paremmin tunnettujen romaaniensa kotoisasta ilmapiiristä.<ref name=liukkonen/> Niitä on julkaistu suomeksi kokoelmassa ''Naamion takana'' vuonna 2006.
 
=== Suomennokset ===
 
Alcottin vanhoja suomennoksia on julkaistu toisen maailmansodan jälkeen huomattavasti lyhennettyinä laitoksina.<ref>L. M. Alcott: Sireenien alla, 1. painos, 338 sivua, WSOY 1923. 3. painos, 124 sivua, WSOY 1951.</ref> Uudet 2000-luvun suomennokset ovat lyhentämättömiä. Kommentoidessaan poistoja Alcott-suomentaja Inkeri Koskinen on piikikkäästi viitannut Alcottin lukijoiden oletettuun sivistymättömyyteen: ”...naiskirjailijoita koskeva keskustelu on lyhennetty pois myöhemmistä, korjatuista suomennoksista Plumfieldin pojista. Tyttökirjojen lukijoiden ei ehkä enää oleteta tuntevan [[George Eliot]]ia tai edes [[Charlotte Brontë]]a.”<ref>L. M. Alcott: Naamion takana. Suomennos ja esipuhe: Inkeri Koskinen. Helmi Kustannus, 2005, sivu 16.<name=koskinen/ref>
 
Alcottin suomennettuja teoksia:
Rivi 70 ⟶ 69:
* ''Naamion takana: kootut kertomukset'' (suom. Inkeri Koskinen) Helmi Kustannus, 2005
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet}}▼
*[ {{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirjasto.sci.fi/lmalcott.htm Petri| Liukkonen,Kieli = {{en}} | Nimeke = L(ouisa) M(ay) Alcott (1832-18881832–1888)] | Tekijä = Liukkonen, Petri | Julkaisija = Kuusankosken kaupunginkirjasto {{en| Ajankohta = 2008}}▼
 
▲{{=== Viitteet}} ===
{{Viitteet|viitteet=
 
<ref name=koskinen>{{Kirjaviite | Tekijä = Alcott, L. M. | Nimeke = Naamion takana | Selite = Suomentaja Inkeri Koskisen esipuhe | Julkaisija = Helmi | Vuosi = 2005 | Sivu = 16}}</ref>
 
<ref name=liukkonen>Liukkonen 2008.</ref>
 
}}
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.gutenberg.org/browse/authors/a#a102 Alcottin teoksia] [[Gutenberg-projekti]]ssa
▲*[http://www.kirjasto.sci.fi/lmalcott.htm Petri Liukkonen, L(ouisa) M(ay) Alcott (1832-1888)], Kuusankosken kaupunginkirjasto {{en}}
*[http://www.valeriodistefano.com/jackandjill.htm Jack and Jill] Audiobook
 
{{AAKKOSTUS:Alcott, Louisa May}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Louisa_May_Alcott”