Ero sivun ”Uusivuosi” versioiden välillä

Perinteisesti [[suomalaiset]] viettivät uutta vuotta [[kekri]]nä. Uutenavuotena katsottiin tulevan vuoden enteitä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-22920-2}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://blog.kansanperinne.net/2009/12/uusivuosi-taikoja-tinan-valaminen.html | Nimeke=Uudenvuoden taikoja. Tinan valaminen ja ennustaminen | Ajankohta=31.12.2009 | Julkaisija=Kansanperinne-blogi | Viitattu=28.4.2010}}</ref> Aattoiltana saatettiin [[sauna]]n jälkeen heittää [[vasta]] saunan katolle. Vastan asennosta ennustettiin sitten tulevaa. Heiniä saatettiin heittää kattoon. Mitä enemmän olkia jäi katto-orsille, sitä parempaa onnea sen uskottiin tietävän tulevalle vuodelle. Myös säätä ennustettiin uutenavuotena.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Selite=24. painos (1. laitos 1950) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 951-1-12544-3}}</ref>

Nykyään suomalaisen uudenvuoden juhlaruokiin kuuluvat esimerkiksi [[Nakki|nakit]] ja [[perunasalaatti]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Aalto, Satu (toim.) | Nimeke=Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt | Sivu=20 | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-23-3963-3}}</ref><ref name="Kaikki_juhlista">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kaikkijuhlista.fi/uusi-vuosi/ | Nimeke=Uusi vuosi | Julkaisija=Kaikki juhlista | Viitattu=28.4.2010}}</ref>. Kun kello lyö kaksitoista, nostetaan maljat ja toivotetaan hyvää uutta vuotta.<ref>Aalto 1999, s. 24.</ref> Uudenvuodenyönä [[ravintola]]t ovat täynnä ja järjestetään [[Seuratanssi|tansseja]].<ref name="Kaikki_juhlista"/> Arvokkaaseen uudenvuoden viettoon kuuluvat [[ooppera]] ja [[teatteri]]<ref>Seljavaara & Kärjä, s. 16.</ref>.

Uudenvuodenpäivä ei ole virallinen [[Luettelo Suomen liputuspäivistä|liputuspäivä]]. Ensi kerran uudenvuodenpäivänä liputettiin vuonna 2000 [[Suomalaisuuden liitto|Suomalaisuuden liiton]] ja [[Helsingin yliopisto]]n aloitteesta. [[Ruotsi]]ssa ja [[Viro]]ssa uudenvuodenpäivä on liputuspäivä.<ref>Seljavaara & Kärjä, s. 12.<name="Seljavaara12"/ref>

Suomessa uuteenvuoteen on kuulunut [[Ilotulitus|ilotulitteiden]] ampuminen. Eniten ilotulitteita ammutaankin uudenvuodenaaton juuri vaihtuessa uudenvuodenpäiväksi. Tapa on peräisin [[Kiina]]sta, ja sen alkuperäinen tarkoitus on [[Henkiolento|pahojen henkien]] karkottaminen<ref>Seljavaara & Kärjä, s. 13.</ref>. Suomessa ilotulitteita saa ampua vain uudenvuodenaaton ja -päivän välisenä aikana iltakuudesta aamukahteen. Ilotulitteiden myynti alkaa [[27. joulukuuta]] ja kestää aina uudenvuodenaattoon asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://opas.ilotulitus.info/page/show/1 | Nimeke=Ilotulitteiden myynti Suomessa |Selite=Opas > Ilotulitteiden myynti Suomessa | Julkaisija=Tukes | Viitattu=4.1.2011}}</ref>. Viime vuosina ilotulitteiden paukuttelu on jo paikoin aloitettu uudenvuodenaaton vastaisena yönä.

Uudenvuodenaattona tai -yönä alkavan vuoden tapahtumia ennustetaan uudenvuodenkenkien valamisella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://plaza.fi/ellit/juhlat/joulu/ensi-joulua-odotellessa/vuodenvaihteen-uudet-ja-vanhat-perinteet | Nimeke=Vuodenvaihteen uudet ja vanhat perinteet | Tekijä=Heikkinen, Maarit | Ajankohta=25.10.2008 | Julkaisija=Plaza.fi | Viitattu=28.4.2010}}</ref> Tinan valaminen tuli Suomeen [[Ruotsi]]sta ja [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopasta]]. Se oli aluksi [[Sääty|säätyläistensääty]]läisten perinne, mutta levisi 1800-luvulla kansan keskuuteen, aluksi [[Länsi-Suomen lääni|Länsi-Suomessa]]. Tinanvalamisen on sanottu vanhoista ennustustavoista kenties parhaiten nykyiseen elämänmenoon sopeutuneeksi<ref>Seljavaara & Kärjä, s. 11.</ref>. Uudenvuodenkenkiä sanotaan uudenvuodentinoiksi, vaikka useimmissa nykyisin myytävissä uudenvuodentinoissa on todellisuudessa [[tina]]a vain muutama prosentti, loput [[lyijy]]ä, joka on ihmiselle myrkyllinen [[raskasmetalli]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=41902&lan=fi | Nimeke=Uuden vuoden tinat kannattaa käyttää uudelleen | Ajankohta=2003 | Julkaisija=Suomen ympäristökeskus | Viitattu=4.1.2010}}</ref>.

Uudenvuodenkengät ostetaan yleensä kaupasta, [[Hevosenkenkä|hevosenkengän]] muotoisena kappaleena. Kenkä sulatetaan kauhassa joko [[Takka|takan]] tulessa tai kaupunkiolosuhteissa useimmin [[Liesi|liedellä]]. Sulanut metalli kumotaan kauhasta [[Vesi|vedellä]] täytettyyn [[Ämpäri|ämpäriinämpäri]]in. Jäähtyessään vedessä metalli jähmettyy sattumanvaraisesti erimuotoisiksi kappaleiksi. Jähmettynyttä kappaletta katsotaan ja yritetään keksiä, mitä se kuvaisi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/artikkelit/723/uudenvuoden+taikoja.htm | Nimeke=Uudenvuoden taikoja | Ajankohta=11.12.2006 | Julkaisija=Suorakanava Oy / Rakentaja.fi | Viitattu=28.4.2010}}</ref> Jähmettynyttä kappaletta voi katsoa myös [[kynttilä]]n tai [[Lamppu|lampun]] valossa, jolloin sen [[varjo]]n muodosta arvaillaan tulevaisuutta. Jos esimerkiksi jähmettymään on tullut koristeellista pitsimäistä osaa, sen kuvitellaan merkitsevän [[raha]]n tuloa alkavana vuonna. Tyypillisiä kuvia ovat [[laiva]]t (voivat merkitä myös matkustusta), henkilöt (tulevat puolisot), [[talo]]t, [[Eläin|eläimet]] (esimerkiksi tuleva [[kotieläin]]) ja niin edelleen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/helmi/kuudesaisti/artikkeli.shtml/1026218 | Nimeke=Näin tulkitset tinaa | Ajankohta=31.12.2009 | Julkaisija=MTV3 Helmi | Viitattu=28.4.2010}}</ref>

[[Venäjä]]llä uusivuosi on paljolti ottanut [[kristinusko|kristillisen]]kin [[joulu]]n aseman, sillä se on ajankohdaltaan lähempänä [[läntinen kristikunta|läntisen kristikunnan]] maissa vietettävää joulua kuin [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|venäläis-ortodoksinen]] joulu<ref name="Venajaseura">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.venajaseura.com/venaja-tieto/tapakulttuuri/venajan-juhlapaivat | Nimeke=Nykyiset Venäjän juhlapäivät | Julkaisija=Suomi-Venäjä-seura | Viitattu=28.4.2010}}</ref> - [[ortodoksinen kirkko|ortodoksiset kirkot]]han [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksista kirkkoa]] lukuunottamattalukuun ottamatta noudattavat [[juliaaninen kalenteri|juliaanista kalenteria]], joka on parisen viikkoa jäljessä [[gregoriaaninen kalenteri|gregoriaanista]]. Lahjoja jakava [[Pakkasukko]] kulkee venäläisellä [[troikka|kolmivaljaksella]] ja mukanaan hänellä on lapsenlapsensa [[Lumityttö]] eli Lumihiutaletyttö. Uudenvuodenyönä Pakkasukko ja Lumityttö tuovat lapsille lahjoja sekä toteuttavat ihmisten salaisia toiveita. Pakkasukko on [[Joulupukki|Joulupukin]] vanha ystävä. Kotona uutta vuotta juhlittaessa kutsutaan paljon sukulaisia ja ystäviä pitkille juhlaillalliselle. Kuohuvia maljoja kohotetaan tunneittain siitä lähtien, kun uusi vuosi alkaa [[Venäjän kaukoitä|Venäjän kaukoidässä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.rusgate.fi/artikkelit/joulunviettoa-venajalla | Nimeke=Joulunviettoa Venäjällä | Tekijä=Dobrowolski, Taneli | Julkaisija=Rusgate | Viitattu=25.12.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tunturisusi.com/joulu/pakkasukko.htm | Nimeke=Ded Moroz eli Pakkasukko Venäjällä | Julkaisija=Tunturisuden joulusivut | Viitattu=25.12.2010}}</ref>

Vanhan [[kiina]]laisen kalenterin mukainen vuodenvaihe on silloin, kun [[Kuun vaiheet|uusikuu]] sattuu toisen kerran [[Talvipäivänseisaus|talvipäivänseisauksen]] jälkeen. Aurinko on tällöin [[Eläinrata|Eläinradalla]] [[Vesimies (tähdistö)|Vesimiehen]] merkissä. Länsimaisen kalenterin mukaan kiinalainen uusivuosi sattuu tavallisimmin [[helmikuu]]hun, joskus tammikuun lopulle. Vuodet seuraavat toisiaan kuudenkymmenen vuoden jaksoissa. Vuodet nimetään ”taivaallisen rungon” ja ”maallisen oksan” merkkien perusteella.<ref name="Seljavaara12">Seljavaara & Kärjä, s. 12.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ajasto.fi/ajastaika/2004-2/Kiinalainen%20kalenteri

| Nimeke=Kiinalainen kalenteri | Tekijä=Nieminen, Kirsti | Julkaisu=Ajastaika | Ajankohta=2/2004 | Julkaisija=Ajasto | Viitattu=28.4.2010}}</ref><ref name="Seljavaara12">Seljavaara & Kärjä, s. 12.</ref>

[[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] alkoivat ennen ajanlaskun alkua viettää uutta vuotta [[tammikuu]]n ensimmäisenä päivänä, kun aikaisemmin sitä oli vietetty [[maaliskuu]]ssa. [[Kristinusko|Kristityt]] pyrkivät korvaamaan [[kalendae]]-juhlan [[joulu]]un liittyvällä [[paasto]]päivällä. Myöhemmin päivä nimettiin [[Jeesus|Jeesuksen]] [[Ympärileikkaus|ympärileikkaamisen]] muistopäiväksi<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Uudenvuodenp%C3%A4iv%C3%A4 | Nimeke=Uudenvuodenpäivä | Julkaisu=Aamenesta öylättiin | Julkaisija=Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Viitattu=28.4.2010}}</ref> ja sittemmin myös Jeesuksen [[nimipäivä]]ksi. [[Katolinen kirkko]] viettää tammikuun ensimmäistä [[Neitsyt Maria|Neitsyt Marian]]n juhlana kun taas [[Luterilainen kirkko|luterilaiset]] ja [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksit]] Kristuksen ympärileikkaamisen muistoksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23761-2}}</ref>