Ero sivun ”Thomas Jefferson” versioiden välillä

Vuonna [[1762]] Jefferson valmistui ''College of William and Mary'' -nimisestä collegesta. Jefferson opiskeli ahkerasti ja harrasti samalla [[viulu]]n soittoa. Collegen jälkeen hän alkoi opiskella lakia ja aloitti lakimiehenä vuonna [[1767]]. Jefferson oli Virginian kansanedustuslaitoksen [[Virginia's House of Burgesses]]in jäsen vuosina 1769–1775 ja sai tunnustusta kirjoitettuaan [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] hallintopolitiikkaa kritisoivan [[pamfletti|pamfletin]] ''A Summary View of the Rights of British America'' ({{k-fi|Yhteenveto Brittiläisen Amerikan oikeuksista}}).<ref name="history"/>

Jeffersonin isä kuoli tämän ollessa nuori, ja Thomas peri isänsä maatilan. Vuonna [[1768]] hän alkoi raivata läheistä vuorenrinnettä perustaakseen sinne uuden [[tiili]]tehtaanoman orjaplantaasin nimeltään [[Monticello]] (italiaa, {{k-fi|pieni vuori}}). Samalla arkkitehtuurista kiinnostunut Jefferson sisustirakennutti perimänsätilalle talonpäärakennuksen uudestaanomien arkkitehtuuristen mieltymystensä mukaan ja teki hyvin yksityiskohtaisenyksityiskohtaisesti suunnitellun piha-alueen ja [[puutarha]]n. Hän laajensi ja kunnosti maatilaansamaatilaa sekä tiilitehdastaansen kuuluisaa päärakennusta koko elämänsä ajan. Samalla hän piti kirjaa kaikista tilan tapahtumista aina sääoloista [[orja|orjiensa]] oloihin.<ref name="history"/>

[[1. tammikuuta]] [[1772]] Jefferson meni naimisiin nuoren lesken Martha Wayles Skeltonin (1748–1782) kanssa. He saivat yhteensä kuusi lasta, joista kuitenkin vain kaksi (Martha ja Mary) selvisivät aikuisikään asti. Martha Skelton kuoli vuonna 1782, vastavain 33-vuotiaana, synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin. Jefferson oli kuolemasta hyvin järkyttynyt eikä mennyt koskaan uudelleen naimisiin. Tästä huolimatta epäilläänuskotaan yleiseti, että hän sai myöhemmin lapsia orjansa Sally Hemmingsin (1773–1835) kanssa.<ref name="history"/>

Vuonna [[1775]] Jefferson kutsuttiin toiseen [[siirtokuntien kongressi]]in, niin kutsuttuun mannermaakongressiin. Vaikka Jefferson ei ollut hyvä puhuja, hänet tunnettiin hyvänä kirjoittajana, ja hän saikin tehtäväkseen luonnostella [[Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus|Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen]]. Syksyllä [[1776]] Jefferson erosi virastaan kongressissa ja hänet valittiin uudelleen Virginian hallintoelimeenuuden osavaltion kongressiin ''Virginia House of Delegatesiin'' (entinen ''Virginia House of Burgessess''). Jefferson suunnitteli 1770-luvun lopulla uutta [[uskonnonvapaus|uskonnonvapautta]] Virginiassa takaavaa lakipykälää, joka yllättäin hyväksyttiinkin vuonna [[1786]]. Tämä oli yksi Jeffersonin uran siihen mennessä suurimmista saavutuksista.<ref name="history"/>

Vuosina 1779-1781 Jefferson toimi [[Virginian kuvernööri]]nä ja 1783-1784 hän pääsi toisen kerran kongressiin, joka käytti tuolloin nimeä ''konfederaation kongressi''. Vuonna [[1785]] hänet valittiin [[Benjamin Franklin]]in seuraajaksi Yhdysvaltain [[Ranska]]n-ministerin lähettilään virkaan. Koska hän hoiti virkaansa Euroopassa, hän ei päässyt itsenäisyysjulistuksenperustuslain allekirjoitustilaisuuteen [[Philadelphia]]an kesällä [[1787]]. Tästä huolimatta Jefferson osallistui ahkerasti Yhdysvaltain politiikkaan ja kannatti muun muassa perustuslakiin tehtyjä ''Bill of Rights'' -lisäyksiä ja presidentinkausien rajaamista.<ref name="history"/>

Jeffersonin palattua Yhdysvaltoihin syksyllä [[1789]] maan silloinen presidentti [[George Washington]] nimitti hänet maan ensimmäiseksi [[ulkoministeri]]ksi. Virassaan Jefferson ajautui kuitenkin törmäyskurssille silloisen valtiovarainministerin [[Alexander Hamilton]]in kanssa. Siinä missä Jefferson olisi halunnut antaa osavaltioille ja paikallishallinnoille paljon valtaa, Hamilton tahtoi tehdä maasta yhtenäisen vahvan, koko maan asioista päättävän hallituksenkeskushallituksen avulla. Kun Hamilton vuonna [[1789]] perusti [[Yhdysvaltain federalistinen puolue|federalistisen puolueen]], Jefferson päätti vastata asiaanhaasteeseen luomalla pari vuotta myöhemmin oman [[Yhdysvaltain demokraattis-republikaaninen puolue|demokraattis-republikaanisen puolueensa]], eli nykyisen demokraattisen puolueen. Vuoden [[1796]] presidentinvaaleissa Jefferson hävisi federalistien [[John Adams]]ille kolmella äänellä ja pääsi näin lähinnä seremonialliseen varapresidentin virkaan.<ref name="history"/><ref name="monti"/>