Ero sivun ”David Ben-Gurion” versioiden välillä

'''David Grün''' syntyi [[Płońsk]]issa, [[Puola]]ssa, silloisessa [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnassa]]. Hänen isänsä Avigdor Grün oli lakimies. Davidin äiti kuoli kun poika oli 11 vuotta-vuotias.

David Ben-Gurion koki nuorena [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopan]] pogromit ja [[antisemitismi]]set vainot. Hänestä tuli [[Siionismi|siionisti]] ja [[Sosialismi|sosialisti]]. Hän siirtyi [[Palestiina]]an vuonna [[1906]]. Hän työskenteli lehtimiehenä ja otti heprealaisen nimen Ben-Gurion aloittaessaan poliittisen uransa. Hän tuli karkotetuksi ottomaanien Palestiinasta poliittisen toiminnan vuoksi vuonna [[1915]]. Muutettuaan [[New York]]iin vuonna [[1915]], hän tapasi tulevan vaimonsa [[venäläiset|venäläissyntyisen]] Paula Munweissin. He avioituivat vuonna [[1917]]. Heja saivat kolme lasta. Perhe palasi Palestiinaan [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] loputtua.

Ben-Gurion oli Työväen Siionistiliikkeen johtajana 15 vuotta. Hän oli perustamassa sotilaallista [[Haganah]]-järjestöä. Työväen Siionistit olivat maanalaisena liikkeenä brittiläisessä Palestiinassa. He perustivat kibbutseja ja juutalaissiirtokuntia. Molemmat vastarintaliikkeet painostivat brittejä vakuuttumaan juutalaisen valtion perustamisen tärkeydestä Palestiinassa ja saadakseen laillisen kansallisen mandaatin (edustuksen), jotka toteutuivat vuonna [[1948]]. Hän vastusti Vallankumouksellista Siionistiliikettä ja sen johtajia [[Vladimir Jabotinsky]]a ja [[Menachem Begin]]iä. Hän kylläkin avusti Beginin Irgun-järjestöä väliaikaisesti. Israelin itsenäisyyden ensimmäisinä viikkoina hän päätti kuitenkin vastustaa kaikkia vastarintaryhmiä.<ref name=iims>{{Kirjaviite | Tekijä =Drakenlordh, Rikard| Nimeke =Toisen maailmansodan avainhenkilöt | Suomentaja =Kortesuo, Petri | Vuosi =2005 | Sivu = 18 | Julkaisija =Karisto | Tunniste =ISBN 951-23-4674-5}}</ref> Hän vahvisti Israelin valtion asemaa. Hän halusi Israelin armeijan olevan ainoa aseellisten selkkausten selvittäjä. Ben-Gurion antoi käskyn avata tuli [[Altalena]]-nimistä laivaa kohti ja upottaa se. Laiva oli lastattu Irgunin vastarintaliikkeen jäsenillä ja aseilla. Ben-Gurion toimi [[Maailman Sionistijärjestö]]n presidenttinä vuosina 1946–1956.

Ben-Gurion johti Israelia sen Itsenäisyyden sodan aikana vuonna [[1948]]. Hänestä tuli pääministeri 25. toukokuuta 1948. Hän toimi pääministerinä vuoteen [[1963]] asti lukuun ottamatta kahta vuotta [[1953]]–[[1955]]1953–1955. Vuonna [[1953]] hän lähti kibbutsiin Negevin autiomaahan ja vietti siellä pari vuotta. Vuonna [[1955]] hän palasi hallituksen puolustusministeriksi ja takaisin pääministeriksi.

Ben-Gurion oli työväenpuolue [[Mapai]]n perustaja. Hän joutui luopumaan pääministerivirasta vuonna [[1963]] [[Lavon Fair]] -tapauksen vuoksi. Tällä tarkoitetaan Israelin tiedustelupalvelun [[Mossad]]in suunnittelemia pommi-iskuja [[Egypti]]in. Kohteina olisivat olleet Yhdysvaltain tiedustelupalvelun virkailijat. Operaation oli hyväksynyt Israelin puolustusministeri Pinchas Lavon. Tapaus herätti epäluottamusta Ben-Gurionia kohtaan. Tämä johti työväenpuolueen Mapain hajoamiseen, jonka jälkeen [[Levi Eshkol]] perusti uuden [[Rafi]]-puolueen. Ben-Gurion vetäytyi politiikasta vuonna [[1970]].

{{OLETUSAAKKOSTUSAAKKOSTUS:Ben-Gurion, David}}