Ero sivun ”Fredrik August Ehrström” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:Q1027185 siirrettyä kielilinkkiä
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
lisätietoa Toivo Haapasen kirjasta Suomen säveltaide (1940)
Rivi 1:
'''Fredrik August Ehrström''' ([[12. tammikuuta]] [[1801]] [[Luoto]] – [[19. maaliskuuta]] [[1850]] [[Helsinki]]<ref name="oit"/>) oli suomalainen säveltäjä ja laulunopettaja. Hän suoritti perämiestutkinnon, mutta[[Vaasa]]ssa opiskeli1818 sittemminja yliopistossa.aloitti Hän oli1824 [[Pietari (kaupunki)lakitiede|Pietarinlakitieteen]] ruotsalaisen Pyhän Katariinan seurakunnan kirkkokoulun laulunopettaja. Hän johti helsinkiläisenopinnot [[AkademiskaTurun Musikföreningen|Akateemisen Musiikkiseuranyliopisto]]ssa. kuoroaOpinnot 1833–1835keskeytyivät 1829, ja toimiEhrström laulunopettajanasiirtyi vuodesta 1833 Helsingin yksityisessä lyseossaveljensä, 1839[[Mynämäki|Mynämäen]] triviaalikoulussa ja 1841 ylemmässä alkeiskoulussa. Helsinginkihlakunnan [[VanhakirkkoKruununvouti|Vanhan kirkonkruununvoudin]] urkuri[[Anton hänMauritz oli vuodesta 1840 ja hoiti vuosina 1836–1850 teologian ylioppilaidenEhrström]]in messuharjoituksiaapulaiseksi.<ref name ="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 717<HAAPANEN/ref>
 
Pian Ehrström muutti [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]], missä hänen toinen veljensä [[Erik Gustaf Ehrström]] toimi ruotsinkielisen Katariinan seurakunnan kirkkoherrana. Fredrik Ehrström alkoi toimia seurakunnan kirkkokoulun laulunopettajana, kunnes siirtyi Helsinkiin. Hän johti helsinkiläisen [[Akademiska Musikföreningen|Akateemisen Musiikkiseuran]] kuoroa 1833–1835, ja toimi laulunopettajana vuodesta 1833 Helsingin yksityisessä lyseossa, 1839 triviaalikoulussa ja 1841 ylemmässä alkeiskoulussa. Helsingin [[Vanha kirkko (Helsinki)|Vanhan kirkon]] urkuri hän oli vuodesta 1840 ja hoiti vuosina 1836–1850 teologian ylioppilaiden messuharjoituksia.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 717</ref><ref name = HAAPANEN/>
 
Hänen vaatimattomat laulelmansa olivat omana aikanaan pidettyjä. Tuotantoon kuuluu noin 40 yksin- ja noin 10 kuorolaulua, osan hän sävelsi lapsuudenystävänsä [[J. L. Runeberg|Runebergin]] runoihin, kuten "[[Runebergin lähde|Lähteellä]]" ja "Joutsen".<ref name="oit"/><ref>[http://www.runeberg.net/fin/b_8_t.html Runeberg.net]</ref>
 
==Julkaistuja teoksia==
<ref name = HAAPANEN>{{Kirjaviite | Tekijä = Haapanen, Toivo | Nimeke =Suomen säveltaide | Vuosi =1940 | Sivu =51–52 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Otava | Tunniste = | Viitattu = 2.7.2013 }}</ref>
*''Suomalainen messu'' 1837
*''Första elementerna i sånglära'', oppikirja 1846
*''Fyrstämmiga sånger för mansröster'', mieskuorolauluja 1846
*''Tio sånger vid pianoforte'', yksinlauluja 1850
 
==Lähteet==