Ero sivun ”Karlheinz Stockhausen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään Metatieto-malline; vaihdetaan DEFAULTSORT AAKKOSTUKSEEN |
toinen kuva |
||
Rivi 5:
Stockhausen syntyi Alt-Mödrathissa lähellä [[Köln]]iä. Hänen äitinsä kuoli hermoparantolassa ja hänen isänsä kaatui itärintamalla [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]].<ref>[http://www.musicacademyonline.com/composer/biographies.php?bid=90 Music Academy Online]</ref> Hän opiskeli Kölnin Musiikkikorkeakoulussa ja [[Kölnin yliopisto|yliopistossa]] vuosina 1947–1951, [[Darmstadt]]issa 1951 ja [[Olivier Messiaen]]in johdolla Pariisissa vuosina 1951–1953. Pariisissa hän tapasi myös [[Pierre Schaeffer]]in sekä [[Pierre Boulez]]in. Tämän jälkeen hän opiskeli [[fonetiikka]]a, [[akustiikka]]a, [[informaatioteoria]]a ja sävellystä [[Bonnin yliopisto]]ssa. Nämä antoivat pohjan hänen säveltäjänuralleen Kölnissä, jossa hän syventyi tutkimaan elektronisen musiikin mahdollisuuksia.
1950-luvulla Stockhausen vakiinnutti paikkansa sarjallisen säveltämisen ja elektronisen musiikin kärjessä. Hänen vaikutuksensa ulottui jopa populaarimusiikin puolelle. Hän luennoi useissa eri paikoissa ja osallistui aktiivisesti taiteesta käytävään keskusteluun sävellystensä ja kirjoitustensa kautta. Suomessa hän vieraili usein 1950–1960-luvulla.
Elektroninen nauhateos ''Gesang der Jünglinge'' ([[1956]]) yhdistää ihmisääntä ja elektronisesti tuotettuja ääniä, ja se kuuluu nykymusiikin tunnetuimpiin teoksiin. Teoksessa käytettiin ensimmäistä kertaa äänen suuntaa ja liikettä musiikin parametrina, sillä teoksen alkuperäinen versio luotiin viisikanavaiselle äänentoistojärjestelmälle.
== Sävellykset ==
[[File:Stockhausen-in-Jyvaskyla-1962.jpg|thumb|right|250px|Stockhausen esitelmöi nykymusiikista [[Jyväskylän kesä]]ssä vuonna 1962. Kuuntelemassa Raija Mattila ja [[Ilpo Saunio]].]]
Stockhausenin tuotanto ei noudata leimallisesti vain yhtä tyyliä tai sävellystekniikkaa. Tuotannossa näkyy hänen kiinnostuksensa tieteisiin, teknologiaan, uskontoihin, kosmologiaan ja mystiikkaan. Hänen tuotannossaan on aineksia sarjallisuudesta ja elektronisesta musiikista. Hän kokeili tilaäänen vaikutusta musiikkiin ja graafista musiikin notaatiota. Hän ei noudattanut musiikin perinteiden mukaisia kaavoja. Stockhausenin omien sanojen mukaan hänen sävellyksensä tutkivat musiikin akustisia ja psykologisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia. Vaikka hän on tunnettu erityisesti elektronisen musiikin uranuurtajana, hän käytti sävellyksissään myös akustisia soittimia. Useat sävellykset tarjoavat soittajille paljon vapauksia.
| |||