Ero sivun ”Epäluottamuslause” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
'''Epäluottamuslause''' tarkoittaa [[Parlamentarismi|parlamentaarisessa järjestelmässä]] parlamentin tekemää päätöstä, jonka mukaan hallituksella ei ole enää parlamentin enemmistön tukea, joka johtaa hallituksen kaatumiseen.
Joissain maissa kuten [[Saksa]]ssa, [[Israel]]issa tai [[Espanja]]ssa parlamentti voi kaataa hallituksen vain valitsemalla ensin hallitukselle uuden johtajan. Maissa joissa on [[kaksikamarijärjestelmä]], voidaan vaatia kummankin kamarin luottamus tai vain alahuoneen. Suomessa epäluottamusäänestystä edeltää [[välikysymys]], johon hallitus on velvollinen vastaamaan. Hallituksen kaatuminen epäluottamuslauseeseen oli melko yleistä maailmansotien välisenä aikana; viimeksi epäluottamuslauseeseen on kaatunut [[Sukselaisen I hallitus|V. J. Sukselaisen hallitus]] vuonna 1957. Maissa
Koko hallituksen ohella epäluottamuslausetta voidaan esittää myös yksittäiselle ministerille. Suomessa ministeri on joutunut eroamaan kaksi kertaa eduskunnan hyväksyttyä hänelle esitetyn epäluottamuslauseen. Vuonna 1922 ulkoministeri [[Rudolf Holsti]]n oli erottava, koska eduskunta katsoi hänen ylittäneen valtuutensa hänen allekirjoittaessaan [[reunavaltiopolitiikka|reunavaltiosopimuksen]], ja vuonna 1948 sisäministeri [[Yrjö Leino]] joutui jättämään hallituksen ns. [[Leinon vangit|Leinon vankien]] tapauksen vuoksi.
| |||