'''Itä-Karjalan sotilashallinto''' oli [[Suomi|Suomen]] muodostama [[1941miehitys]]–hallinto [[1944Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] muodostama tilapäishallinto Suomen miehittämille [[Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta|KarjalaisKarjala]]ssa -suomalaisensosialistisenei neuvostotasavallankuitenkaan siihen kuuluneissa [[Laatokan Karjala]]ssa alueille.eikä Se[[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] perustettiin- sekä [[15.Leningradin heinäkuutaalue]]en [[Koskenalan piiri]]n pohjois- ja [[Lotinapellon piiri]]n koillisosan alueilla [[jatkosota|jatkosodassa]] 1941-1944. Hallinto perustettiin pian Suomen [[jatkosodan hyökkäysvaihe|hyökkäyksen]], jälkeen heinäkuussa 1941 ja ensimmäiseksi sotilashallintokomiteaksikomentajaksi tuli [[Enso-Gutzeit]]in [[toimitusjohtaja]], [[vuorineuvos]] ja [[everstiluutnantti]] [[Väinö Kotilainen]]. Hänen apulaisekseen nimitettiin [[everstiluutnantti]] [[Ragnar Nordström]]. Esikuntapäälliköksi oli ajateltu [[Lapin lääni]]n maaherra [[Kaarlo Hillilä]]ä, mutta hänet tarvittiin ylläpitämään suhteita [[SaksanPohjois-Suomi XXXVIjatkosodan Armeijakuntahyökkäysvaiheessa 1941|Pohjois-Suomen saksalaisjoukkoihin]].
== Sotilashallintokomentajat ==
Väinö Kotilainen luopui tehtävästä [[15.kesäkuussa kesäkuuta]] [[1942]], minkä jälkeen sotilashallintokomentajana toimi [[eversti]] [[Johan Arajuuri|J. V. Arajuuri]] [[19.elokuuhun elokuuta]] [[1943]] saakka, minkä jälkeen eversti [[Olli Paloheimo]] hoiti tehtävää Suomen miehityksen loppuun saakka 1944.
== Mikkelistä Petroskoihin ==
Itä-Karjalan sotilashallinto aloitti toimintansa Mikkelissä[[Mikkeli]]ssä, missä sijaitsi Suomen armeijan päämaja.myös [[15.Suomen puolustusvoimat|Suomen lokakuutaasevoimien]] [[1941päämaja]]. seHallinto siirtyi Joensuun seudulle [[Niittylahden kansanopisto]]onkansanopistoon sekälokakuussa [[20.1941 marraskuuta]]sekä tilojen järjestyttyä [[Joensuu]]n kaupunkiin marraskuussa. Hallinto siirrettiin [[ÄänislinnaPetroskoi]]anhin [[15.hallinto maaliskuuta]]siirrettiin keväällä [[1943]].
