Ero sivun ”Frans Joosef I” versioiden välillä

26 merkkiä poistettu ,  8 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:Q51056 siirrettyä kielilinkkiä)
|}
[[Tiedosto:Wappen Kaiser Franz Joseph I.png|thumb|Frans Joosef I:n vaakuna]]
'''Frans Joosef I''' ({{k-de|Franz Joseph}}, {{k-hu|I. Ferenc József}}; [[18. elokuuta]] [[1830]], [[Wien]] – [[21. marraskuuta]] [[1916]], Wien) oli [[Itävallan keisari]] sekä [[Luettelo Unkarin hallitsijoista|Unkarin]] ja [[Luettelo Böömin hallitsijoista|Böömin kuningas]] vuosina [[1848]]–[[1916]]1848–1916. Hän kuului Itävaltaa 1200-luvulta 1900-luvulle hallinneeseen [[Habsburg|Habsburg-sukusukuun]]un. 68 vuotta hallinnut Frans Joosef on yksi kaikkien aikojen pitkäaikaisimpia eurooppalaisia monarkkeja.
 
Frans Joosef nousi Itävallan keisariksi vain 18-vuotiaana, [[Euroopan hullu vuosi|Euroopan hulluna vuonna 1848]], kun hänen setänsä [[Ferdinand I (Itävalta)|Ferdinand I]] luopui kruunusta. Vuonna [[1867]] Unkarille myönnettiin autonomia ja Itävallan keisarikunta muuttui [[Itävalta-Unkari]]n kaksoismonarkiaksi, jota Frans Joosef hallitsi arvonimellä Itävallan keisari ja Unkarin [[apostolinen kuningas]]. Hän oli hallitsijana itsevaltainen ja pyrki pitämään hajanaisen valtakuntansa yhtenäisenä autoritaarisella politiikalla. Frans Joosef kuoli kesken [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] 86-vuotiaana; kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen Itävalta-Unkari hajosi.
 
==Elämäkerta==
Frans Joosef oli arkkiherttua Frans Karlin ja Sophie Friederike Dorothee Wilhelmine Prinzessin von Bayernin poika. Hän syntyi [[Schönbrunnin linna]]ssa, [[Wien]]in ulkopuolella sijaitsevassa keisarillisessa kesälinnassa. Hänen setänsä oli vähämielinen keisari [[Ferdinand I (Itävalta)|Ferdinand I]], joka jäi lapsettomaksi. Frans Joosefin nuoremmasta veljestä tuli Meksikon keisari [[Maksimilian I (Meksiko)|Maksimilian I]]. Hänen isänsä luopui vaatimuksestaan valtaistuimeen ja Frans Joosef kasvatettiin kruununperijäksi. 13-vuotiaana hän aloittikin everstin arvolla Itävallan armeijassa. Hän käytti univormua suurimman osan ajasta.
 
Euroopan hulluna vuotena [[1848]] Frans Joosef palveli Italiassa, jossa [[Lombardia-Venetsia]] oli kapinoinut Itävaltaa vastaa. Kun kapinointi levisi muualle valtakuntaan, Ferdinand luopui kruunusta ja Frans Joosef julistettiin keisariksi [[2. joulukuuta]] Olmützissa. Hänen neuvonantajanaan toimi aluksi [[Felix Schwarzenberg]], joka pyrki palauttamaan itsevaltiuden ja suurvalta-aseman. Vuonna 1848 myönnetty perustuslaki kumottiin seuraavana vuonna ja Frans Joosef sai itsevaltiaan aseman vuonna 1852.
 
1850-luvulla Itävaltaa seurasi sarja vakavia vastoinkäymisiä. Krimin sodan jälkeinen välirikko Venäjän kanssa, [[Italian yhdistyminen|Itävallan-Sardinian sota]] Savoijin sukua ja [[Napoleon III|Napoleon III:ta]] vastaan. Vuonna 1859 Itävalta menetti Sardinialle [[Lombardia]]n ja 1866 [[Venetsia]]n. 1860-luvulla seurasi [[Preussin-Itävallan sota|Itävallan-PreussinPreussin–Itävallan sota]], jonka vuoksi Itävalta erosi kokonaan [[Saksan liitto|Saksan liitosta]].
 
Uusabsolutismi epäonnistui, joten vuonna 1861 säädettiin perustuslaki ja vuonna 1867 tehtiin Unkarin kanssa kompromissi, jonka seurauksena Unkari sai samat oikeudet valtakunnassa kuin Itävaltakin. Frans Joosef kruunattiin Unkarin kuninkaaksi. Kaksoismonarkiasta käytettiin nimitystä [[Itävalta-Unkari]]. Vuonna 1876 Itävalta miehitti [[Bosnia ja Hertsegovina]]n ja vei Venäjältä sen voitot [[Turkin sota|Venäjän–Turkin sodan]] jälkeen. Vuonna 1879 Itävalta solmi Saksan kanssa sotaliiton, johon liittyi myös Italia (kolmiliitto). Bosnia- ja Hertsegovinan liittäminen valtakuntaan laukaisi vuonna 1909 kansainvälisen kriisin.
 
Valtakunnassa alkoi olla 1880-luvulta lähtien ongelmia slaavien ja italialaisten vaatiessa yhtäläisiä oikeuksia, joita hallitus saksalaisten ja unkarilaisten vastustuksen takia ei antanut. Eteläslaavilaisilla alueilla alkoi [[Suur-Serbia|suurserbialainen]] kiihotus, jolle Venäjä antoi tukensa.
 
Frans Joosef solmi [[vuonna 1854]] avioliiton Sissinä tunnetun [[Elisabet (Itävalta)|Elisabetin]] kanssa, jonka nuoruusvuosiin [[Sissi (elokuvasarja)|''Sissi''-elokuvasarja]] löyhästi pohjautuu. Sarjassa nuorta keisaria esitti [[Karlheinz Böhm]]. Keisaripariskunnan ainoa poika, arkkiherttua [[Rudolf (Itävallan kruununprinssi)|Rudolf]], teki 30. tammikuuta 1889 [[Mayerlingin tapaus|itsemurhan Mayerlingin metsästysmajassa]] surmattuaan rakastajattarensa paronitar [[Maria von Vetsera]]n. Tapausta väitettiin myös turvallisuuspalvelun tai Ranskan järjestämäksi murhaksi. Heidän kolme tytärtään olivat Sophie Friederike (1855–1857), [[Gisela (Itävalta)|Gisela Louise Marie]] (1856–1932) ja Marie Valerie (1868–1924).
 
Arkkiherttua [[Frans Ferdinand]]in ja hänen puolisonsa murha Sarajevossa vuonna 1914 johti Itävalta-Unkarin ultimaatumiin [[Serbia]]lle ja [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]]. Aluksi Itävalta piti puoliaan, mutta menetti voimansa aikaisemmin kuin Saksa. Keisari Frans Joosef kuoli kesken sodan tuoksinan 86-vuotiaana vuonna 1916, ja häntä seurasi valtaistuimelle [[Kaarle I (Itävalta)|Kaarle I]].
70 372

muokkausta