Ero sivun ”Verona” versioiden välillä

'''Verona''' on samannimisen maakunnan pääkaupunki [[Adige]]-joen varrella Pohjois-[[Italia]]ssa [[Veneto]]n [[Italian alueet|hallintoalueella]]. Se on [[Italia]]n huomattavimpia ja parhaiten säilyneitä historiallisia kaupunkeja. Sen kaupunkirakenteessa on säilynyt kerrostumia historian eri kausilta roomalaisajasta lähtien. Lähes 10 kilometrin pituisen muurikehän ympäröimä historiallinen keskusta kuuluuon kuulunut vuodesta [[2000]] [[UNESCO]]n [[maailmanperintöluettelo]]on. Kaupunkilinnoituksena Verona on ainutlaatuinen tarjotessaan esimerkkejä erilaisista puolustusrakennelmista yli kahden vuosituhannen ajalta.

Veronan varhaisin asutus on sijainnut [[Adige]]n vasemman rannan kukkuloilla. Verona oli tärkeiden kulkureittien risteyskohta, ja sen merkitystä lisäsi vuonna [[148 eaa.]] perustettu roomalainen sotilastie, [[Via Postumia]], joka Veronan kohdalla ylitti Adigen. Ylityspaikan viereen, nykyisen Colle di San Pietron rinteille muodostui roomalainen [[siirtokunta]], joka todennäköisesti [[80-luku eaa.|80-luvulla eaa.]] myös linnoitettiin. Vuonna [[49 eaa.]] Verona sai roomalaiskaupungin, [[municipium]]in aseman. Asutus siirrettiin silloin Adigen oikeanpuoleiselle rannalle. Sinne perustettiin muurien suojaama kaupunkilinnoitus roomalaista ruutuasemakaavaa soveltaen.

Ezzelinon kukistuttua alkaaalkoi Veronan [[keskiaika|keskiajan]] loistokausi, Scala-ruhtinaiden aika (1226–1387). Ruhtinaista huomattavin oli Cangrande I della Scala (k. 1329), jonka hovi oli merkittävä kulttuurin keskus ja veti puoleensa oppineita ja taiteilijoita kaikkialta Italiasta. Cangranden aikana valmistui kaupungin uusi muurikehä, keskiajan pisimpiä Euroopassa. Mastino II:n aikana Veronan valta oli laajimmillaan ulottuen aina [[Toscana]]an saakka. Kaupunkikuva kehittyi edustavammaksi varsinkin Cansignorio della Scalan toimesta. Keskeiset [[piazza]]t muotoutuivat. Aikaa myöten ruhtinaiden hallinto muuttui kuitenkin kansaa sortavaksi tyranniaksi ja sortui lopulta [[Milano]]n [[Visconti]]en ottaessa Veronan haltuunsa [[1387]].

Milanolaisen Visconti-suvun lyhyen hallituskauden aikana ([[1387]] – [[1405]]) Verona menetti kokonaan hallinnollisen itsenäisyytensä ja joutui suorittamaan Milanolle raskaita veroja ja maksuja. Vuodet [[1402]] – [[1404]] Verona oli [[Padova]]n [[Carrara]]-suvun hallussa ja päätyi vuonna [[1405]] [[Venetsia]]n alaiseksi. Lyhyttä itävaltalaisepisodia ([[1509]] – [[1516]]) lukuun ottamatta Venetsian hallinto jatkui vuoteen [[1797]]. Kaupungin talous elpyi vaikka sen kauppa kärsi Venetsian kontrollista. Myös rakennustoiminta vilkastui ja väkiluku kasvoi yli 50 000 asukkaaseen. [[Renessanssi]]palatsit ja uudet kaupunginportit rikastuttivat kaupunkikuvaa. Kaupunginmuureja vahvistettiin [[bastionijärjestelmä]]llä. Pahan takaiskun aiheutti vuoden [[1630]] [[rutto]]epidemia, jolloin väkiluku putosi lähes kolmannekseen entisestä. [[1700-luku|1700-luvulla]] Verona oli jälleen elpynyt ja siellä kukoisti hienostunut kulttuurielämä.

Verona kuuluu [[Italia]]n vauraimpiin kaupunkeihin ja sen talouselämä on monipuolisesti kehittynyt. Tärkeitä tuotannonaloja kaupungissa ja maakunnassa ovat muun muassa mekaaninen teollisuus, graafinen teollisuus, elintarviketeollisuus, kiviteollisuus (marmorin jalostus) ja huonekaluteollisuus. [[Verona (maakunta)|Veronan maakunta]] on yksi Italian tärkeistä viinintuotantoalueista ([[Valpolicella]], Amarone della Valpolicella ja Bardolino -punaviinit, Soave, Recioto di Soave ja Bianco di Gustoza -valkoviinit). Verona on kansainvälinen messu- ja kongressikaupunki, jossa on vuosittain kymmeniä eri alojen tapahtumia. Keskeinen messuinstituutio on ''Veronafiere''. Sen näyttelyalueen pinta-ala on 350 000 neliömetriä, josta katetttua tilaa 122 000 neliömetriä.

* [[Veronan tuomiokirkko]] romaaniselta ja goottilaiselta ajalta, [[1100-luku|1100]] – [[1400-luku|1400-luvuilta]]. jäännöksiäJäännöksiä myös vanhemmista rakennusvaiheista.

* [[San Zeno Maggiore|San Zeno]] [[1100-luku|1100]] – [[1300-luku|1300-luvuilta]]. Veronan "toinen katedraali", yksi Pohjois-Italian merkittävimmistä romaanisista kirkoista. Arvokkaat pronssireliefein koristellut ovet. Mantegnan alttaritriptyykki.

* ''San Fermo Maggiore'' fransiskaanikirkko. Kaksoiskirkko, joka muodostuu romaanisesta alakirkosta ja [[1200-luku|1200-]] ja [[1300-luku|1300-luvuilla]] rakennetusta goottilaisesta yläkirkosta.

* ''Palazzo del Comune'', monia vaiheita kokenut Veronan raatihuone Piazza Erben äärellä. Siihen liittyy kaupungintorni ''Torre dei Lambert'' ja sisäpiha, ''Mercato Vecchio'' monumentaalisine ulkoportaineen. Rakennettu 1100-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Tunnetaan myös nimellä ''Palazzo della Ragione''.