Ero sivun ”Kosovon sodan tausta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Kosovon sodan tausta''lla oli Kosovon sotaan johtanut albaanien ja serbien välinen kamppailu kansojen oikeudesta Kosovoon. Vuosisatojen aikana Kosovon albaanien määrä ka... |
Kosovon historiaa |
||
Rivi 15:
Kosovo islamisoitui ja albanisoitui Osmanien valtakunnan vallitessa maata, kun serbejä muutti pois enemmän kuin heitä saapui. 1870-luvulla Balkanilla serbit ja albaanit karkoittivat toisiaan
toistensa enemmistöalueilta. Albaanit alkoivat juuri Kosovossa kapinoida ottomaaneja vastaan<ref>Järvinen&Lindstedt 2011, s 286</ref> vuonna 1878. [[Balkanin sodat|Balkanin sodissa]] [[Albania]] itsenäistyi 1912, mutta Serbia miehitti Kosovon jossa serbit ja bulgaarit tappoivat tuhansia albaaneja, polttivat kyliä ja raiskasivat naisia<ref>Järvinen&Lindstedt 2011 , s 286, s 287</ref>, koska serbit yhdistivät muslimienemmistöiset albaanit osmaneihin<ref>Järvinen&Lindstedt 2011, s 287</ref>..
Serbian tiedeakatemian jäsen [[Vaso Čubrilović]] osallistui [[Sarajevon laukaukset|Sarajevon attentaattiin]] vuonna 1914<ref>Lautela 1992, s 45</ref>. Čubrilović kirjoitti vuonna 1917 pamfletin "Albaanien karkotus",
jossa hän sanoi, ettei Kosovon albaaneja kyetä serbialaistamaan ja tällöin albaanit on ajettava pois valtion käyttämällä raa'alla väkivallalla. Čubrilović katsoi albaanien luovan jo 20-30 vuoden sisään Serbian eteläien alueen vaarantavan irredentismin<ref>Lautela 1992, s 46</ref>. Čubrilovićin meielestä albaanien olo tuli tehdä sietämättömäksi ja tarvittaessa Kosovon serbialaiset täytyi aseistaa ja lietsoa paikallisia
Memorandum 1937 ] By Vaso Cubrilovic</ref>. Čubrilović kuoli vasta 1990-luvun alussa<ref>Lautela 1992, s 45</ref>.
Ensimmäisessä maailmansodassa albaanien ja serbien sissit tekivär raakoja veritöitä
siviilejä kohtaan Kosovossa<ref>Järvinen&Lindstedt 2011, s 287</ref>. Kun serbit pakanivat
Itävalta-Unkarin armeijaa, albaanien sissit kostivat serbeilel Balkanin ssotien raakuudet<ref>Järvinen&Lindstedt 2011, s 287</ref>.
Maailmansotien välissä serbit johtivat käytännössä koko ajan Jugoslaviaa ja pyrkivät serbialaistamaan Kosovoa. Serbit pyrkivät estämään poliittiset kokoontumiset Kosovon albaanien parissa. Serbit pyrkivät edistämään albaanien poismuuttoa tekemällä albaanien elämää sietämättömäksi, mm tuhosivat moskeijoita ja hautausmaita<ref>Järvinen&Lindstedt 2011 , s 287</ref> ja määräsivät kovia rangaistuksia pienistä rikkomuksista. Albaniaa ei tuohon aikaan koosvo kiinnostanut.
Koosvo kuului toisessa maailmansodassa suureksi osaksi Albaniaan, mutta osia maasta hallitsi myös Saksa ja Bulgaria<ref>Järvinen&Lindstedt 2011 , s 287</ref>.
Toisessa maailmansodassa toimi Kosovon albaaneista koostunut Waffen SS-osasto julmasti serbejä vastaan.
Niinpä Titon partisaanit kostivat albaaneille, eivätkä antaneet alussa Kosovolle autonomiaa.
Ja albaanit tekivät vastarintaa kommunisteja vastaan. Tuhansia albaaneja pakani Turkkiin ja muualla, ja kommunistit tappoivat tuhansia<ref>Järvinen&Lindstedt 2011 , s 288</ref>.
==Kosovon albanisoituminen ja serbien reaktio siihen ==
Rivi 27 ⟶ 36:
Tito sorti alussa albaaneja, koska nämä tukivat Enver Hoxhan Albaniaa<ref name="Koskinen_2000_111">Koskinen 2000, s 111</ref>. Vähitellen albaanit alkoivat saada lisää kansalaisoikeuksia. Koska Kosovo oli Jugoslavian köyhintä aluetta, monia serbejä muutti sieltä pois 1960- ja 1970-luvuilla. Niinpä Kosovo albanisoitui edelleen.
Kosovosta muutti pois serbejä jo 1950-luvulla<ref>Lautela 1992, s 25</ref>. Kosovon albaanien keskuudessa vaadittiin ensi kertaa omaa osatasavaltaa Jugoslavian puitteissa jo 1960-luvulla<ref>Lautela 1992, s 24</ref>.
Albaaniopiskelijat vaativat mellakoissaan albaniankielistä opetusta Prishtinassa vuonna 1968<ref>Järvinen&Lindstedt 2011, s 240</ref>, ja albaanit vaativat myös omaa osatasavaltaa.
Mutta Tito ei antanut Kosovolle osatasavallan asemaa, koska pelkäsi albaanien haluavan liittyä Albaniaan, ja nostavan myös Montenegron ja Makedonian albaanit kapinaan.
Niinpä Tito antoi Koosvole pelkän autonomian, niin kuin oli Vojvodinalle tehnyt<ref>Järvinen&Lindstedt 2011, s 240</ref>.
Vuonna 1968 serbikirjailija [[Dobrica Cosic]] vastusti keskuskomiteassa serbien poismuuttoa Kosovosta, mutta hänelle vastattiin, että 90% poismuuttajista on albaaneja. Mutta albaaniväestö kasvoi<ref>Lautela 1992, s 39</ref>, jolloin albaanien suhteellinen osuus väestöstä lisääntyi.
Serbien osuus "serbien pyhällä maalla" Kosovossa laski 1960-1980-luvulla noin kolmesosasta kymmenesosaan<ref>Lautela 1992, s 25</ref>, kun serbejä muutti pois lähinnä alueen köyhyyden takia,
Kosovon albaanit saivat itsehallinnon vuosien 1968 ja 1971 perustuslaeissa<ref>Lautela 1992, s 25</ref>, mikä voimisti heidän asemaansa.
[[Kosovon mellakat 1981|Vuonna 1981 serbit kukistivat poliisin ja armeijan avulla]] [[Pristinan yliopisto|Pristinan yliopistosta]] alkaneen albaanien lakkoilun ja mielenosoitukset, joissa Jugoslavian virallisten tietojen mukaan vaadittiin eroa Jugoslaviasta<ref>Lautela 1992, s 24</ref> ja alueen liittämistä Albaniaan. Mielenosoittajien mielestä he kuitenkin vain protestoivat alussa huonoja opiskelija-asuntolan oloja vastaan ja myöhemmin poliisin väkivaltaa vastaan<ref>Lautela 1992, s 22, 24</ref>. Serbialaiset poliisin erikoisjoukot hakkasivat käsiinsä saamat albaanit<ref>Lautela 1992, s 23</ref>, ja kuolemiin vieneet kahakat albaanikapinoijien ja poliisien välillä toivat armeijan joukot paikalle<ref>Lautela 1992, s 24</ref> kukistamaan mellakat.
Rivi 67 ⟶ 84:
*{{Kirjaviite| Tekijä= Rutanen, Reijo | Nimeke= Serbia - Euroopan sairain mies | Julkaisija= Gaudeamus | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-662-869-9 }}
*{{Kirjaviite| Tekijä= Pirkko K. Koskinen | Nimeke= Kosovon paikka | Julkaisija= WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-25227-1 }}
*Jouni Järvinen & Jouko Lindstedt (toim.): ''Itä-Eurooppa matkalla länteen''. Gaudeamus, 2011. ISBN 978-952-495-214-9. Jouni Järvinen & Jouko Lindstedt (toim.): Itä-Eurooppa matkalla länteen (viitattu 30.5.2012).
=== Viitteet ===
| |||