Useissa lähteissä termiä Uralilais-altailaiset kielet on käytetty ikään kuin kielikunnan olemassaolo olisi selvä asia. UralilaistenNykyisessä tutkimustilanteessa uralilaisten kielten tutkijoiden pääosa ei kuitenkaan usko kielikunnan olemassaoloon. Edes niin sanottujen altailaisten kielten keskinäistä sukulaisuutta ei ole kyetty todistamaan. Uralilaiset ja altailaiset kielet kuuluvat samaan typologiseen kielityyppiin, ja keskeiset kieliopilliset suhteet ilmaistaan niissä samoin keinoin, mutta historiallis-vertaileva kielitiede ei ole kyennyt osoittamaan niiden palautuvan yhteiseen kantakieleen.<ref>[http://www.cpas.su.se/korean/pdf/koreanska.pdf s. 4 Stallan Rosen, Har det koreanska språket ramlat ner från himlen]</ref><ref>[http://www.lausti.com/articles/languages/maailmankielet8.html lausi.com Maailman kielet]</ref><ref>[http://susning.nu/Finsk-ugriska_spr%E5k Finsk-ugriska språk, Susning.nu]</ref>
Näkemystä uralilais-altailaisten kielten yhteisestä geneettisestä alkuperästä ovat edustaneet fennougristiikan historiassa Suomessa muun muassa [[M. A. Castrén]], [[Martti Räsänen (kielitieteilijä)|Martti Räsänen]] ja Ruotsissa [[Björn Collinder]].
