'''Vanjärvi''' ({{k-tr|Van Gölü}}, {{k-hy|Վանա լիճ}}, {{k-ku|Gola Wanê}}) on [[Turkki|Turkin]] suurin järvi. Se sijaitsee maan itäosassa lähellä [[Iran]]in rajaa 1 646 metrin korkeudessa. Järvi on noin 120 kilometrin pituinen ja sen pinta-ala on noin 3 713 neliökilometriä. Suurin syvyys on noin 457 metriä ja kokonaistilavuustilavuus 607 kuutiokilomertriäkuutiokilometriä. Vanjärvi on laskujoeton [[suolajärvi]]. Veden suolapitoisuus on noin 2,2 % ja pH 9,8.
Vanjärvi syntyi, kun [[Nemrut Dağı]] -tulivuori purkautui ja laavavirta patosi seudun alangon läpi virtaavan joen ja esti sitä virtaamasta uomaansa pitkin. Vanjärven saarilla elää muun muassa riistalintuja, [[Kahlaajat|kahlaajia]], [[Isotrappi|isotrappeja]], [[flamingo]]ja, [[Kapustahaikara|kapustahaikaroita]], [[Pelikaanit|pelikaaneja]], [[Tuulihaukka|tuulihaukkoja]] sekä [[Yöhaikara|yöhaikaroita]].<ref name="readme">{{Kirjaviite | Tekijä = Aarnio, Juuso (käänt.) | Nimeke = 501 luonnonihmettä, jotka on nähtävä edes kerran eläessään| Vuosi = 2010| Luku = | Sivu = 374| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Readme.fi| Tunniste = ISBN 978-952-220-248-2| Viitattu = 5.1.2011}}</ref>
Järven itäisellä rannallaitärannalla sijaitsee [[Vanin maakunta|Vanin maakunnan]] pääkaupunki [[Van (Turkki)|Van]]. Vanin ja [[Tatvan]]in välillä liikennöi matkustajalautta.
[[Image:Akhtamar Island on Lake Van with the Armenian Cathedral of the Holy Cross.jpg|thumb|left|300px|Näkymä Akdamarin saarelta, jolla sijaitsee [[Pyhän ristin armenialainen kirkko]] ]]
Järvellä on huomattava merkitys [[Armenialaiset|armenialaiselle]] kulttuurille. Muinoin se oli [[Urartu]]n valtakunnan keskusaluetta. Akdamarin saarella sijaitseva vuosina 915-921915–921 rakennettu [[Pyhän ristin armenialainen kirkko]] restauroitiin ja vihittiin taas käyttöön 2007. Järven lähettyviltä kerrotaan olevan kotoisin kissarotu [[Turkkilainenturkkilainen van]]-kissarotu.
