Wikipedia

Ero sivun ”Narnian tarinat” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
botit
286 035 muokkausta
p r2.7.2+) (Botti muutti kielilinkin es:Las Crónicas de Narnia muotoon es:Las crónicas de Narnia
Velma (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
66 024 muokkausta
p fix
Rivi 30:
'''Narnian tarinat''' on seitsemän lapsille suunnatun [[fantasiakirjallisuus|fantasiakirjan]] muodostama sarja, jonka [[C. S. Lewis]] kirjoitti [[1950-luku|1950-luvulla]]. Se on tekijänsä parhaiten tunnettu työ ja [[lastenkirjallisuus|lastenkirjallisuuden]] klassikko. Kirjojen tapahtumapaikka [[Narnia (fantasiamaa)|Narnia]] on kuvitteellinen maa, jossa eläimet puhuvat, [[taikuus (yliluonnollinen)|taikuus]] on yleistä ja hyvyyden voimat taistelevat pahaa vastaan. Päähenkilöinä ovat yleensä meidän maailmastamme Narniaan joutuvat lapset, joiden tehtävänä on auttaa narnialaisia. Apua ja tukea he saavat majesteettiselta [[Aslan (leijona)|Aslan-leijonalta]], Narnian todelliselta luojalta ja valtiaalta. Vain ''Hevosessa ja pojassa'' kaikki päähenkilöt ovat kotoisin maailmasta jossa Narnia sijaitsee. Aravis ei ole narnialainen, vaan kalormenilainen. Sastra eli Koor on Arkkimaan prinssi.
 
Narnia-kirjoja on käännetty 41 eri kielelle ja myyty yli 85 miljoonaa kappaletta.<ref name="otava">{{Verkkoviite| Osoite = http://www2.otava.fi/narnia/ | Nimeke = Tervetuloa Narnian taikapiiriin! | Julkaisija = Otava | Viitattu = 23. lokakuuta 10.2007 }}</ref> Suomessa sarjan levikki on kohonnut runsaaseen 170&nbsp;000:een.<ref name="otava" /> Narnia-kirjoista on tehty myös useita sovituksia näytelmiksi, elokuviksi ja televisiosarjoiksi. Muun muassa [[BBC]] on tehnyt kirjoihin perustuvan TV-elokuvasarjan. 2000-luvulla [[The Walt Disney Company]] ja [[Walden Media]] ovat tuottaneet Narniasta kaksi elokuvaa, vuonna 2005 julkaistun ''[[Narnian tarinat: Velho ja leijona]]n'' ja vuonna 2008 julkaistun ''[[Narnian tarinat: Prinssi Kaspian]]in''. Disney vetäytyi tuotannosta kahden elokuvan jälkeen, joten sarjan kolmas elokuva ''[[Narnian tarinat: Kaspianin matka maailman ääriin]]'' julkaistiin vuonna 2010 ilman Disneyn panosta.
 
== Kirjasarja ==
Rivi 36:
=== Kirjasarjan historia ===
{{Sitaatti2|right|Tämä kirja kertoo lapsista, joiden nimet olivat Ann, Martin, Rose ja Peter. Mutta pääasiallisesti se kertoo Peteristä, joka oli nuori. He kaikki joutuivat lähtemään äkkiä Lontoosta ilmapommitusten takia ja siksi, että armeijan palveluksessa oleva isä oli joutunut sotaan ja äiti teki jonkinlaista sotatyötä. Heidät asutettiin jonkun ystävällisen äidinpuoleisen sukulaisen luo, joka asui aivan yksin maaseudulla.|''Velhon ja leijonan'' aloituksen ensimmäinen versio sodan ajalta.<ref name="elamakerta345-346">''C. S. Lewis: Elämäkerta'' s. 345–346</ref>}}
 
C. S. Lewisin kertoman mukaan Narnian tarinat saivat alkunsa erilaisista hänen mieleensä tulleista kuvista. Näistä varhaisin oli kuva lumisessa metsässä kulkevasta [[fauni]]sta, jolla on käsissään [[sateenvarjo]] ja lahjapaketteja. Se oli ollut Lewisin mielessä kutakuinkin kuusitoistavuotiaasta lähtien.<ref>''C. S. Lewis: Elämäkerta'' s. 345</ref> Muita kuvia olivat muun muassa mahtava leijona ja reessä istuva kuningatar.<ref>''C. S. Lewis: Elämäkerta'' s. 358</ref> Alkuun kuvat olivat irrallisia ja vailla tarinaa, mutta vuosikymmeniä myöhemmin Lewis päätti yrittää yhdistää niitä kertomukseksi. Hän aloitti tarinan ensimmäisen version kirjoittamisen [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana; kehyskertomukselle Lewis sai innoituksen, kun hänen luokseen majoitettiin 1939 [[Lontoon pommitukset|Lontoon pommituksia]] paenneita koulutyttöjä.<ref name="multiple">Lindskoog s. 120</ref> Kertomuksesta on kuitenkin säilynyt vain ensimmäisen kappaleen verran tekstiä, eikä tiedetä, kirjoittiko Lewis tarinaa tässä vaiheessa valmiiksi tai ylipäänsä lainkaan pidemmälle.<ref name="elamakerta345-346" /> Joka tapauksessa hän tarttui aiheeseen uudestaan vasta muutamaa vuotta myöhemmin, sodan jo loputtua. Vuoden 1949 tienoilla Lewis kertoi nähneensä useita unia leijonista, ja niin syntyi Narnian Aslan, joka ilmestyttyään kokosi tarinan langat yhteen ja poiki myös jatko-osat.<ref>''C. S. Lewis: Elämäkerta'' s. 347</ref> Uuden alun jälkeen kirjoitustyö sujui hyvin, ja kirja ''Velho ja leijona'' (''The Lion, the Witch and the Wardrobe'') oli pian valmis.
 
Rivi 105 ⟶ 106:
Kun Narnia-sarjan kirjat ilmestyivät ensimmäisen kerran Englannissa, kustantaja ei numeroinut kirjoja niiden ilmestymisjärjestyksen tai kronologisen järjestyksen mukaan. Amerikkalainen kustantaja taas numeroi kirjat ilmestymisjärjestyksen mukaisesti, mikä osaltaan lisäsi epäselvyyttä siitä, missä järjestyksessä kirjat olisi tarkoitus lukea. Myöhemmissä painoksissa kirjojen julkaisujärjestyksestä poikkeava kronologinen järjestys on otettu huomioon, ja esimerkiksi [[1980-luku|1980-luvulla]] ilmestynyt englanninkielinen ''The Voyage of the Dawn Treader'' -kirja (suom. ''Prinssi Kaspianin matka maailman ääriin'') sisältää luettelon kirjoista lukemisjärjestyksen mukaan.<ref>C. S. Lewis: ''The Voyage of the Dawn Treader'', vuoden 1986 painos, ISBN 1-85089-103-6</ref>
 
Nykyisin käytössä on lukemisjärjestys, joka aloittaa sarjan ''Taikurin sisarenpojasta'' (julkaisujärjestyksessä 6.) ''Velhon ja leijonan'' (julkaisujärjestyksessä 1.) sijasta. Järjestys on kirjailija C. S. Lewisin päättämä, ja hän itse saneli sen ystävälleen Walter Hooperille.<ref>''C. S. Lewis : Elämäkerta'' s. 363</ref> Epäselvyydet järjestyksessä johtuvat siitä, että alkujaan Narnian tarinat oli suunniteltu vain yksiosaiseksi teokseksi, ei kirjasarjaksi.<ref>''C. S. Lewis : Elämäkerta'' s. 359</ref> C. S. Lewis itse laati omaan käyttöönsä Narnian aikajanana tunnetun teoksen, joka kuvaa kirjojen juonien suhdetta toisiinsa. Hän teki sen kuitenkin vasta vuonna [[1963]], jolloin kaikki sarjan kirjat oli jo julkaistu.<ref>''C. S. Lewis : Elämäkerta'' s. 360</ref> Tässä aikajanassa Narnian maailma luodaan paikallista aikaa vuonna 1, kun taas ''Taikurin sisarenpojan'' tapahtumat sattuvat todellisen maailman vuonna 1900.<ref name="aika">''C. S. Lewis : Elämäkerta'' s. 361-363</ref> Julkaisujärjestyksessä toisen kirjan, ''Velhon ja leijonan'', tapahtumat alkavat Narnian vuonna 1000, mikä on todellisen maailman vuosi 1940.<ref name="aika" /> Aikajanan mukaan vuosi 1940 käsittää kaikki Narnian vuodet välillä 1000-2290.<ref name="aika" /> Tämä voidaan selittää sillä, että Narniassa aika kulkee eri tahtia kuin todellisessa maailmassa. Siitä huolimatta aikajana on epätasainen, sillä kun Narnian vuodet 1-900 käsittävät neljäkymmentä todellisen maailman vuotta, käsittää Narnian seuraava vuosituhat vain yhden ainoan todellisen maailman vuoden.<ref name="aika" /> Aikajanan mukaisesti ''Hevonen ja poika'' (julkaisujärjestyksessä 5.) sijoittuu oikeastaan ''Velhon ja leijonan'' sisälle. ''Velhon ja leijonan'' loppukohtaus liittyy Narnian vuoteen 1015, kun taas ''Hevonen ja poika'' tapahtuu Lewisin mukaan Narnian vuonna 1014.<ref name="aika" /> Viimeinen kirja sijoittuu aikajanan mukaan Narnian vuoteen 2555, joka on todellisen maailman ajassa vuosi 1949.<ref name="aika" /> ▼
Nykyisin käytössä on lukemisjärjestys, joka aloittaa sarjan ''Taikurin sisarenpojasta'' (julkaisujärjestyksessä 6.) ''Velhon ja leijonan'' (julkaisujärjestyksessä 1.) sijasta. Järjestys on kirjailija C. S. Lewisin päättämä, ja hän itse saneli sen ystävälleen Walter Hooperille.<ref>''C. S. Lewis : Elämäkerta'' s. 363</ref>
 
▲Epäselvyydet järjestyksessä johtuvat siitä, että alkujaan Narnian tarinat oli suunniteltu vain yksiosaiseksi teokseksi, ei kirjasarjaksi.<ref>''C. S. Lewis : Elämäkerta'' s. 359</ref> C. S. Lewis itse laati omaan käyttöönsä Narnian aikajanana tunnetun teoksen, joka kuvaa kirjojen juonien suhdetta toisiinsa. Hän teki sen kuitenkin vasta vuonna [[1963]], jolloin kaikki sarjan kirjat oli jo julkaistu.<ref>''C. S. Lewis : Elämäkerta'' s. 360</ref> Tässä aikajanassa Narnian maailma luodaan paikallista aikaa vuonna 1, kun taas ''Taikurin sisarenpojan'' tapahtumat sattuvat todellisen maailman vuonna 1900.<ref name="aika">''C. S. Lewis : Elämäkerta'' s. 361-363</ref> Julkaisujärjestyksessä toisen kirjan, ''Velhon ja leijonan'', tapahtumat alkavat Narnian vuonna 1000, mikä on todellisen maailman vuosi 1940.<ref name="aika" /> Aikajanan mukaan vuosi 1940 käsittää kaikki Narnian vuodet välillä 1000-2290.<ref name="aika" /> Tämä voidaan selittää sillä, että Narniassa aika kulkee eri tahtia kuin todellisessa maailmassa. Siitä huolimatta aikajana on epätasainen, sillä kun Narnian vuodet 1-900 käsittävät neljäkymmentä todellisen maailman vuotta, käsittää Narnian seuraava vuosituhat vain yhden ainoan todellisen maailman vuoden.<ref name="aika" /> Aikajanan mukaisesti ''Hevonen ja poika'' (julkaisujärjestyksessä 5.) sijoittuu oikeastaan ''Velhon ja leijonan'' sisälle. ''Velhon ja leijonan'' loppukohtaus liittyy Narnian vuoteen 1015, kun taas ''Hevonen ja poika'' tapahtuu Lewisin mukaan Narnian vuonna 1014.<ref name="aika" /> Viimeinen kirja sijoittuu aikajanan mukaan Narnian vuoteen 2555, joka on todellisen maailman ajassa vuosi 1949.<ref name="aika" />
 
Toisaalta aivan kaikki Narnian tarinoissa kerrotut seikat eivät tue Lewisin laatimaa aikajanaa. Ensimmäiseksi julkaistussa ''Velhossa ja leijonassa'' väitetään, ettei Narniassa ole koskaan ollut ihmisiä ennen kyseisen kirjan tapahtumia.<ref>C. S. Lewis: ''Narnian tarinat'', neljäs painos vuodelta 2005, ISBN 951-1-20730-X s. 100</ref> Kuitenkin aikajanan ja ''Taikurin sisarenpojan'' mukaan Narniassa olisi vieraillut kaksi lasta vuonna 1, ja näiden mukanaan tuomat aikuiset olisivat perustaneet Narnian ensimmäisen hallitsijadynastian. Aikajana myös kertoo, että jo satoja vuosia ennen ''Velhon ja leijonan'' tapahtumia Narnian maailmassa on asunut kokonaisten valtakuntien verran ihmisiä. Näiden seikkojen perusteella Lewisin aikajana on joskus kyseenalaistettu, vaikkakin nykyään kirjat esitetään enimmäkseen Lewisin ilmoittamassa järjestyksessä. Esimerkiksi suomenkielisen ''Narnian tarinat'' -kokoomateoksen esipuheessa sanotaan:
Rivi 257 ⟶ 256:
Narnian katsotaan olleen mukana aloittamassa fantasiakirjallisuuden suosion suuren kasvun aikaa.<ref>''C. S. Lewis : Elämäkerta'' s. 372. Sitaatti: ''Kirjojen valtavaa suosiota osoittaa myös se, että ne muuttivat lasten lukutottumuksia ja mieltymyksiä.''</ref> Fantasian nousua edustavat myös J. R. R. Tolkienin ''[[Taru sormusten herrasta]]'' -trilogia ja ''[[Hobitti]]'' sekä myöhemmin myös [[J. K. Rowling]]in ''[[Harry Potter]]'' -kirjasarja.<ref>''C. S. Lewis : Elämäkerta'' s. 372 ja 373</ref> Ennen ''Velhon ja leijonan'' ilmestymistä kustantajat yleensä hylkäsivät fantasiaan viittaavat käsikirjoitukset huomauttaen, että ”nykylapset eivät ole kiinnostuneita taikuudesta eivätkä fantasiasta.”<ref>''C. S. Lewis : Elämäkerta'' s. 372</ref>
 
Narnia on myös vaikuttanut moniin kirjailijoihin, ja jotkut ovat verranneet sitä [[Philip Pullman]]in ''[[Universumien tomu]]'' -kirjaan.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Miller, Laura | Nimeke = Far From Narnia Philip Pullman’s secular fantasy for children | Julkaisija = [[The New Yorker]] | Viitattu = 21. joulukuuta 2007 | Osoite = http://www.newyorker.com/archive/2005/12/26/051226fa_fact | Kieli = {{en}} }}</ref> Universumien tomun henkilöhahmot ovat suhteellisen samanlaisia kuin Narniassa, ja kirjassa on myös puhuvia eläimiä. Toisaalta Pullmanin ja Lewisin teokset myös eroavat toisistaan, ja monien arvioiden mukaan Pullmanin kirjat hyökkäävät esimerkiksi katolista kirkkoa vastaan.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Vatikaani+tuomitsi+Kultainen+kompassi+-filmin/1135232729167 | Nimeke = Vatikaani tuomitsi Kultainen kompassi -filmin | Viitattu = 21. joulukuuta 2007 | Julkaisija = [[Helsingin Sanomat]] }}</ref> Pullman on itsekin kritisoinut Narniaa muun muassa kirjoituksessaan ''The Darkside of Narnia''.<ref name="darkside">{{Lehtiviite | Tekijä =Pullman, Philip | Otsikko =The Darkside of Narnia | Julkaisu =The Guardian | Ajankohta =1.10.1998 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www =http://www.crlamppost.org/darkside.htm | www-teksti =Kopio artikkelista The Cumberland River Lamp Post -sivustolla | Tiedostomuoto = | Viitattu =31.12.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Muutama nykyään suosittu kirjailija on avoimesti myöntänyt saaneensa vaikutteita Narnian tarinoista. Esimerkiksi [[J. K. Rowling]], ''[[Harry Potter]]'' -sarjan kirjoittaja, luki nuoruudessaan mielellään Narnia-sarjan kirjoja ja on sanonut, että C. S. Lewis kuuluu kolmen häntä eniten innoittaneen kirjailijan joukkoon.<ref name="kirjailijat">''Narnia : Opas fantasiamaailmaan'' s. 124</ref> Myös suosittujen ''[[Artemis Fowl]]'' -kirjojen tekijä [[Eoin Colfer]] on kertonut Lewisin ''Prinssi Kaspian'' -kirjan tehneen suuren vaikutuksen häneen ja johdattaneen hänet fantasian pariin.<ref name="kirjailijat" />
Rivi 300 ⟶ 299:
== Kritiikkiä ==
 
{{Sitaatti|Narnia edustaa kaikkea sitä, mikä uskonnossa on vastenmielisintä.|Toimittaja Polly Toynbee, The Guardian<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Toynbee, Polly | Otsikko =Narnia represents everything that is most hateful about religion | Julkaisu =The Guardian | Ajankohta =5.12.2005 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www =http://books.guardian.co.uk/departments/childrenandteens/story/0,,1657756,00.html | www-teksti = | Viitattu =4.1.2008 | Kieli = {{en}} }}<br>Lainattu lause suomennettuna: {{Lehtiviite | Otsikko = Uskon asia | Julkaisu = Helsingin Sanomat, NYT-liite | Ajankohta = 23.12.2005 | www = http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Uskon+asia/NYT2005122351ez2 | Viitattu = 31.12.2007}}</ref>}}
Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www =http://books.guardian.co.uk/departments/childrenandteens/story/0,,1657756,00.html | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =4.1.2008 |
Kieli = {{en}} }}<br>Lainattu lause suomennettuna: {{Lehtiviite | Otsikko = Uskon asia | Julkaisu = Helsingin Sanomat, NYT-liite | Ajankohta = 23.12.2005 | www = http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Uskon+asia/NYT2005122351ez2 | Viitattu = 31. joulukuuta 2007}}</ref>}}
 
Narniaa kohtaan esitetty kritiikki ei ole koskenut niinkään tarinoita, juonia tai kaunokirjallisia seikkoja vaan kirjojen sisältämiä tiettyjä elementtejä — varsinkin kristillisyyttä. Lewisiä on myös syytetty siitä, että hän kuvaa lapset paikoin liian epämiellyttäviksi ja inhottaviksi. Esimerkkejä tällaisista lapsihahmoista ovat Edmund Pevensie, joka kirjassa ''Velho ja leijona'' pettää sisarensa ja joutuu ahneuksissaan valkean velhon valtaan, sekä Eustace Ruikku, joka kuvataan vaikeaksi luonteeksi, ennen kuin hän ahneuksissaan muuttuu lohikäärmeeksi. Lisäksi kirjoja on arvosteltu myös niissä esitettyjen julmuuksien takia. Kirjoissa muun muassa uhrataan Aslan kiviveitsellä, laitetaan Eustace Ruikku kärsimään kovia kipuja lohikäärmeenä ja annetaan nuoren Peterin surmata susi miekalla.<ref name="kritiikki">''C. S. Lewis: Elämäkerta'' s. 371</ref>
 
Narnian kritisoijiin kuuluvan [[Philip Pullman]]in mielestä ”yksi halpamaisimmista hetkistä koko lastenkirjallisuudessa tapahtuu Narnian viimeisen taistelun lopussa -- Monet kirjailijat ovat joskus ratkaisseet kerronnallisen ongelman tappamalla yhden hahmoistaan. Kun kaikki teurastetaan ja sitten väitetään, että heidän asiansa ovat nyt paremmin, se ei kuitenkaan ole rehellistä tarinankerrontaa vaan propagandaa, joka palvelee elämää vihaavaa ideologiaa.”<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Pullman, Philip | Otsikko =The Darkside of Narnia | Julkaisu =The Guardian | Ajankohta =1.10.1998 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www =http://www.crlamppost.org/darkside.htm | www-teksti =Kopio artikkelista The Cumberland River Lamp Post -sivustolla | Tiedostomuoto = | Viitattu =31.12.2007 | Kieli = {{en}} }} Sitaatti: ''"One of the most vile moments in the whole of children's literature, to my mind, occurs at the end of The Last Battle -- To solve a narrative problem by killing one of your characters is something many authors have done at one time or another. To slaughter the lot of them, and then claim they're better off, is not honest storytelling: it's propaganda in the service of a life-hating ideology."''</ref>
 
Toisaalta pääosa arvostelijoista on aikuisia, ja kirjat ovat saavuttaneet suurta suosiota juuri lasten keskuudessa. Lewisin puolustajat ovatkin huomauttaneet, että valtava joukko lapsia nauttii suuresti Narnian kirjoista, eivätkä lapset edes huomaa epäkohtia, saati kiinnitä niihin huomiota, ilman aikuisten huomautuksia.<ref name="kritiikki2">''C. S. Lewis: Elämäkerta'' s. 372</ref>
Rivi 318 ⟶ 315:
<br>”Voi Susan!” Jill sanoi. "Hän se ei ole nykyään mistään muusta kiinnostunut kuin nailonsukista ja huulipunasta ja vieraskutsuista. Hän oli aina vähän liiankin hanakka olemaan aikuinen.”| ''Narnian viimeinen taistelu'', luku kaksitoista.}}
 
Susanin sulkemista Narnian ulkopuolelle hänen heränneen aikuisuutensa takia on kritisoitu. Esimerkiksi ''[[Harry Potter]]'' -sarjan kirjoittanut [[J. K. Rowling]] totesi eräässä haastattelussaan, että hänelle itselleen on iso ongelma siinä, että Susan jätettiin ulkopuolelle hänen löydettyään sukupuolensa.<ref> {{Verkkoviite| Tekijä = Grossman, Lev |Nimeke = J.K. Rowling Hogwarts And All| Julkaisija = [[Time]]| Osoite = http://www.time.com/time/archive/preview/0,10987,1083935,00.html | Viitattu = 7.12.2007}} Sitaatti: ''"There comes a point where Susan, who was the older girl, is lost to Narnia because she becomes interested in lipstick. She's become irreligious basically because she found sex, I have a big problem with that."''</ref> On myös huomautettu, että kirjoittamistyön aikana naimaton ja lapseton Lewis ei juuri välittänyt naisista.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Pullman, Philip | Otsikko =The Darkside of Narnia | Julkaisu =The Guardian | Ajankohta =1.10.1998 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www =http://www.crlamppost.org/darkside.htm | www-teksti =Kopio artikkelista The Cumberland River Lamp Post -sivustolla | Tiedostomuoto = | Viitattu =31.12.2007 | Kieli = {{en}} }} Sitaatti: ''"Susan, like Cinderella, is undergoing a transition from one phase of her life to another. Lewis didn't approve of that. He didn't like women in general, or sexuality at all, at least at the stage in his life when he wrote the Narnia books. He was frightened and appalled at the notion of wanting to grow up."''</ref> Toisaalta Lewisin puolustajat ovat huomauttaneet, että arvostelijoiden käyttämät lainaukset "nailoneista ja huulipunista" ovat asiayhteydestään irrotettuja, ja että oikeastaan Lewis esittää Susanin jääneen ulkopuolelle siksi, että hän on lakannut uskomasta Narniaan. On myös huomautettu, että Lewisin tarinoissa esiintyy voimakkaita naishahmoja – esimerkiksi [[Lucy Pevensie]] ja [[Luettelo Narnia-kirjasarjan sivuhahmoista#Ihmisiä Narniassa|Aravis]]. Lisäksi Susanin aikuisuus ja avioliittoaikeet kuvataan positiivisessa valossa kirjassa ''Hevonen ja poika''.
 
=== Rasismi ===
Rivi 330 ⟶ 327:
=== Pakanuus ===
 
Kirjojen vahvasta kristillisestä sanomasta huolimatta Lewisiä on arvosteltu myös siitä, että kirjasarja suhtautuu liian myönteisesti [[pakana|pakanuuteen]]. Muutamien kristillisten arvostelijoiden{{tarkennakenen mukaan}} mukaan Lewis esittää Narniassa liian myönteisesti sellaiset taruolennot kuin [[kentauri (taruolento)|kentaurit]], [[satyyri]]t, [[kääpiö]]t ja [[jättiläinen|jättiläiset]]. ''Prinssi Kaspianissa'' mainitaan myönteisessä valossa myös pakanalliset jumalhahmot [[Bacchus]] ja [[Silenos]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Lewis, C.S. | Nimeke =Narnian tarinat | Vuosi =2000 | Kappale =''Prinssi Kaspian'' | Sivu =277 | Julkaisija =Otava | Tunniste =ISBN 951-1-16708-1 }}</ref> Toimittaja David Van Biema on todennut, vaikkei hän esitäkään tätä varsinaisena kritiikkinä, että ”suuri osa ''Velhosta ja leijonasta'' on enemmän velkaa englantilaisille kansantarinoille tai skandinaavisille ja klassisille myyteille kuin Uudelle Testamentille”.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Van Biema, David | Otsikko =How to Tell if The Lion, the Witch and the Wardrobe is a Christian Film | Julkaisu =The Time | Ajankohta =3.10.2005 | Julkaisija = | Selite =Sitaatti: ''"Much of ''The Lion, the Witch'' owes more to English folktales or Norse and classical myth than to the New Testament."'' | Tunniste =ISSN 0040-781X | www =http://www.time.com/time/arts/article/0,8599,1113226,00.html | Viitattu = 2.1.2008 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Narnian suosio ==
 
Narnia-kirjoja on käännetty 41 eri kielelle ja myyty yli 85 miljoonaa kappaletta. Pelkästään Suomessa sarjan levikki on kohonnut runsaaseen 170&nbsp;000:een.<ref name="otava">{{Verkkoviite| Tekijä = Otava | Osoite = http://www2.otava.fi/narnia/ | Nimeke = Narnia | Viitattu = 23. lokakuuta 10.2007 }}</ref> Narnian tarinoiden myötä C. S. Lewis on noussut yhdeksi suurimmista lastenkirjailijoista.<ref>''C. S. Lewis: Elämäkerta'' s. 373</ref> Kirjojen vaimeasta alkuvastaanotosta huolimatta ne ovat nousseet klassikoiksi, ja ne kuuluvat yhä suosituimpiin lastenkirjoihin.<ref>''C. S. Lewis: Elämäkerta'' s. 371</ref>
Narnian tarinoiden myötä C. S. Lewis on noussut yhdeksi suurimmista lastenkirjailijoista.<ref>''C. S. Lewis: Elämäkerta'' s. 373</ref> Kirjojen vaimeasta alkuvastaanotosta huolimatta ne ovat nousseet klassikoiksi, ja ne kuuluvat yhä suosituimpiin lastenkirjoihin.<ref>''C. S. Lewis: Elämäkerta'' s. 371</ref>
 
Kun vuonna 1998 tuli kuluneeksi sata vuotta Lewisin syntymästä, HarperCollins-kustantamo julkaisi Narnian tarinoista uusintapainokset, joissa muun muassa Pauline Baynesin alkujaan mustavalkoinen kuvitus oli väritetty.<ref name="vastaanotto2" /> Lisäksi ''Royal Shakespeare Company'' esitti näytelmäsovituksen ''Velhosta ja leijonasta'', ja Britannian postilaitos julkaisi Narnia-aiheisen kahdenkymmenenkuuden pennyn postimerkin.<ref>''Narnia : Opas fantasiamaailmaan'' s. 123 ja 124</ref>
Rivi 342 ⟶ 338:
==== Televisio ====
 
''Velhosta ja leijonasta'' tehty televisiosarja esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1967. Sarjassa on kymmenen puolen tunnin mittaista jaksoa, ja sen on ohjannut Helen Standage.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.imdb.com/title/tt0224907/ | Kieli = {{en}} | Nimeke = "The Lion, the Witch and the Wardrobe" | Kieli = {{en}} | Viitattu = 21. joulukuuta 12.2007}}</ref> Vuonna 1979 ''Velhosta ja leijonasta'' tuotettiin televisioon [[animaatio]]elokuva. Se sai [[Emmy-palkinto|Emmy-palkinnon]] ”vuoden ylivoimaisimpana animoituna ohjelmana”.{{kenen mukaan}}
 
1980-luvun lopussa [[BBC]] tuotti Narnian tarinoista neljä suosittua jatkosarjaa. Tuotantoon kuuluivat kuitenkin ainoastaan ''Velho ja leijona'', ''Prinssi Kaspian'', ''Kaspianin matka maailman ääriin'' ja ''Hopeinen tuoli''. Kolme muuta teosta (''Taikurin sisarenpoika'', ''Hevonen ja poika'' sekä ''Narnian viimeinen taistelu'') jäivät ulkopuolelle. Yhteensä nämä sarjat asetettiin ehdokkaaksi neljääntoista eri palkintoon, esimerkiksi parhaan lastenohjelman Emmy-palkintoon.
Rivi 348 ⟶ 344:
==== Radiossa ====
 
[[BBC]] tuotti Narniasta myös viisitoistatuntisen kuunnelman 1980-luvulla. Vuosien 1999 ja 2002 aikana amerikkalainen uskonnollinen ''[[Focus on the Family]]'' -ryhmä tuotti radiokuunnelmat kaikista sarjan seitsemästä kirjasta.<ref>{{Verkkoviite| Nimeke = Enter Narnia | Osoite = http://www.radiotheatre.org/enternarnia/indexHome.html | Kieli = {{en}} | Viitattu = 21. joulukuuta 12.2007 }}</ref> Tuotannossa oli mukana yli sata näyttelijää, ja lopulta saatiin aikaiseksi yhteensä yli 22 tuntia radiomateriaalia.
 
==== Näyttämöllä ====
 
Vuonna [[1984]] ''Velho ja leijona'' esitettiin [[Lontoo]]n Westminister Theatressa näytelmänä, jonka oli tuottanut Vanessa Ford Productions. Näytelmää esitettiin vuoteen [[1997]] asti. Tuotantoon kuuluivat myös näytelmät muista Narnia-sarjan kirjoista: ''Kaspianin matka maailman ääriin'' (1986), ''Taikurin sisarenpoika'' (1988) ja ''Hevonen ja poika'' (1990). Narnian pohjalta on tehty useita muitakin musikaaleja ja näytelmiä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.narniafans.com/cslewis/seeplays.php | Nimeke = See C.S. Lewis On Stage | Kieli = {{en}} | Viitattu = 21. joulukuuta 12.2007 | Selite = Esimerkki Narnian teatterisovituksesta NarniaFans.com -sivustolta.}}</ref><ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.narniafans.com/cslewis/stageplays.php | Kieli = {{en}} | Nimeke = Perform C.S. Lewis On Stage | Viitattu = 21. joulukuuta }}</ref>
 
==== Narnia-filmatisoinnit ====
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Narnian_tarinat”