Ero sivun ”Hormoni” versioiden välillä

708 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
termin alkuperä + pari viitettä
p (r2.7.3) (Botti lisäsi: ckb:ھۆرمۆن)
(termin alkuperä + pari viitettä)
{{lähteetön}}
 
'''Hormoni''' on elimistön kemiallinen välittäjäaine, joka kulkee erittymispaikastaan kohdesoluihin pääosin [[verenkierto|verenkierron]] välityksellä. Hormonit osallistuvat lähes kaikkiin [[elimistö]]n [[aineenvaihdunta]]prosesseihin, ja niitä erittyy eri puolilla elimistöä sijaitsevista [[Umpirauhanen|umpirauhasista]]. [[Aivolisäke]] säätelee muiden umpirauhasten toimintaa ja [[hypotalamus]] säätelee [[autonominen hermosto|autonomisen hermoston]] signaalien mukaan aivolisäkeen toimintaa.<ref name="Biologia 4">{{Kirjaviite | Tekijä= Turunen, Seppo | Nimeke= Biologia - Ihminen| Vuosi=2012| Sivut=70-71| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Sanoma Pro Oy | Tunniste =
Vuosi=2012| Sivut=70-71| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = Sanoma Pro Oy | Tunniste =
ISBN 978-951-0-29701-8 }} </ref> Hormoni voi vaikuttaa aivan pieninäkin määrinä sellaiseen [[Solu|soluun]], jossa on hormonille spesifisiä [[Reseptori|reseptoreja]].
 
 
Hermostolla ja hormonitoiminnalla on yhteinen keskus [[väliaivot|väliaivojen]] pohjassa. Sinne tulee sekä hermosolujen välittämää, että verenkierron tuomaa tietoa elimistön sisältä ja ulkopuolelta. Väliaivojen pohja säätelee hormonituotantoa. Aivolisäkkeen hormonit vaikuttavat vuorostaan muihin umpirauhasiin. Hermosto ja hormonit toimivat yhdessä esimerkiksi silloin kun suutumme, pelästymme tai stressaannumme.
 
Termi ''hormoni'' on peräisin kreikan kielisestä sanasta ''hormao'', joka tarkottaa kiihdyttää tai herättää.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Messengers of Sex: Hormones, Biomedicine and Feminism| Kappale = | Sivu = 35| Selite = | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9781139466103 | Viitattu = 10.2.2013| Kieli ={{en}}}}</ref> Starling oli ensimmäinen, joka käytti termiä viittaamaan umpieritykseen vuonna 1995.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =P.K. Gupta | Nimeke = Genetics Classical To Modern| Kappale = | Sivu = 5-186| Selite = | Julkaisija = Rastogi Publications | Vuosi = 2007| Tunniste = ISBN 9788171338962 | Viitattu = 10.2.2013| Kieli ={{en}} }}</ref>
 
== Hormonien vaikutus kohdesoluun ==
 
Hormonit voivat olla [[aminohappo]]yhdisteitä, [[rasvahappo]]yhdisteitä, proteiini- tai peptidihormoneja tai steroideja. Aminohappoyhdisteistä muodostuneet hormonit ovat muodostuneet [[tyrosiini]]sta ja [[tryptofaani]]sta. Näihin hormoneihin kuuluvat [[kilpirauhanen|kilpirauhasen]] erittämät [[kilpirauhashormoni]]t ja [[lisämunuainen|lisämunuaisytimen]] erittämät [[katekoliamiini]]t. [[Solukalvo]]jen [[fosfolipidi]] [[arakidonihappo]] toimii rasvahappoyhdisteisten hormonien lähtöaineena. Rasvahappoyhdisteisiä hormoneja ovat [[eikosanoidi]]t, joita ovat esimerkiksi [[prostaglandiini]]t, [[tromboksaani]]t ja [[leukotrieeni]]t. Proteiini- ja peptidihormonit ovat muodostuneet muutamasta tai useista sadoista yhteenliittyneestä [[aminohappo|aminohaposta]]. Peptidihormoneja ovat esimerkiksi [[vasopressiini]] ja [[tyreoliberiini]]. Proteiinihormoneja ovat esimerkiksi [[insuliini]] ja [[kasvuhormoni]]. Proteiinihormoneja, joihin on liittyneenä [[hiilihydraatti]]ryhmä, kutsutaan glykoproteiineiksi. Glykoproteiineja ovat esimerkiksi [[follikkelia stimuloiva hormoni]] ja [[luteinisoiva hormoni]]. Steroidihormonien lähtöaineena toimii [[kolesteroli]]. Steroidihormoneja erittyy [[lisämunuainen|lisämunuaisen kuorikerroksesta]], [[sukupuolirauhanen|sukupuolirauhasista]] ja [[istukka|istukasta]]. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sjastaad, Hove, Sand | Nimeke = Physiology of Domestic Animals | Vuosi = 2003 | Kappale = 5| |Julkaisupaikka = Oslo | Julkaisija = Scandinavian Veterinary Press | Tunniste = ISBN 82-91743-11-8 | Kieli = englanti}}</ref>
 
 
== Ihmiselimistön tärkeitä hormoneja ==
5 411

muokkausta