Wikipedia

Ero sivun ”Metsäkirvinen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
botit
286 036 muokkausta
p r2.7.2+) (Botti lisäsi: uk:Щеврик лісовий
Cortex (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
18 843 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 15:
| laji = ''trivialis''
| kaksiosainen = Anthus trivialis
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758<ref name="IUCN"/>)
| wikispecies = Anthus trivialis
| commonscat = Anthus trivialis
Rivi 22:
 
== Koko ja ulkonäkö ==
Metsäkirvinen on 14-16 senttimetriä pitkä.
Metsäkirvisen pituus on 15–18&nbsp;cm ja paino 20–24&nbsp;g.
 
Metsäkirvisen yläpuoli on väriltään harmaanruskea ja tummaviiruinen, mutta yläperä on viiruton. Rinta ja kupeet ovat beiget ja niissä on tummia viiruja, jotka kupeilla ovat heikompia. Vatsa ja alaperä ovat valkoiset. Jalat ovat vaaleanpunertavat ja takavarpaan kynsi on lyhyt ja käyrä, toisin kuin [[niittykirvinen|niittykirvisellä]].<ref name="svensson">{{Kirjaviite | Tekijä = Svensson, Lars | Nimeke = Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut | Sivu = 266 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2010 | Tunniste = ISBN 978-951-1-21351-2}}</ref>
Metsäkirvinen on kirvismäisen harmaanruskea ja alta vaalea sekä pitkittäisviiruinen. Naaman kuviointi on hieman kontrastikkaampi kuin niittykirvisen, jota metsäkirvinen suuresti muistuttaa. Rinta on rusehtava myös kuluneessa kesäpuvussa, jolloin [[niittykirvinen]] on alapuolelta valkoinen. Nokka on hieman lyhyempi ja tukevampi kuin niittykirvisen, ja takavarpaan kynsi on lyhyt ja käyrä, mikä on sopeutuma puissa liikkumiseen. Koivet ovat vaaleanpunaiset. Katso myös [[taigakirvinen]].
 
Metsäkirvisen kutsuääni on lyhyt ja karkea ''bsrih''. Varoitusääni on läpitunkeva ja kirkas ''tsit''. Metsäkirvisen laulu on terhakka ja kuuluva, trilleistä ja nopeudeltaan vaihtelevista äänistä koostuva säe. Metsäkirvinen laulaa ahkerasti, usein myös keskipäivällä, jolloni muut linnut ovat hiljaisia. Metsäkirvinen laulaa laululennossa, joka alkaa puusta. Lintu nousee aluksi ylöspäin, liitäen sitten siivet jäykkinä ja laskeutuu jalat roikkuen uudelle oksalle.<ref name="svensson"/>
Ääni on tunnusomainen surahdus ”bsr”, jota usein kuulee elo–syyskuiselta taivaalta, vaikka itse linnut lentävät korkealla, lähes silmän tavoittamattomissa. Varoittaa itsepintaisella titityksellä. Laulu muistuttaa hieman niittykirvisen laulua, mutta on ponnekkaampi, melodisempi ja pidempi. Koiras esittää sen usein laululennossa, jolloin se kohoaa puun latvasta 20–30&nbsp;m ylös ja laskeutuu hitaasti kaarrellen puun latvaan. Laulupaikka on tavallisesti metsä, niittykirvisen avomaa.
 
Käyttäytyminen on rauhallisempaa kuin niittykirvisen. Lentää melko suoraviivaisesti ja voimakkaasti, ja maassa kävelee vähemmän touhukkaasti. Muuttoaikoina pienissä parvissa.
Rivi 35:
 
== Levinneisyys ==
Metsäkirvinen pesii lähes koko [[Eurooppa|Euroopassa]] sekä suuressa osassa [[Siperia]]a ja [[Keski-Aasia]]a. Laji on [[muuttolintu]], joka talvehtii [[Afrikka|Afrikassa]] ja [[Intia]]ssa.<ref name="IUCN"/> Suomeen metsäkirvinen saapuu huhti-toukokuussa. Syysmuutto tapahtuu elo-lokakuussa.<ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas | Sivu = 218 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref>
Lähes koko [[Eurooppa]] ja [[Siperia]] Tyynenmeren rannikkoa myöten. Suomessa pesii koko maassa, pohjoisimmassa Lapissa [[havumetsä]]alueen ulkopuolella harvinaisena. Suomessa pesii noin 2 miljoonaa paria, ja metsäkirvinen on 3. runsain pesimälintumme. Euroopassa pesii vähintään 15 miljoonaa paria, eli 53–84&nbsp;miljoonaa yksilöä.
 
Euroopassa elää arviolta 81-126 miljoonaa metsäkirvistä. Euroopan kanta muodostaa 25-49 prosenttia koko maailman populaatiosta, joten hyvin varovainen arvio koko maailman metsäkirviskannasta on 165-504 miljoonaa yksilöä.<ref name="IUCN"/> Suomessa metsäkirvinen pesii koko maassa Tunturi-Lappia lukuunottamatta. Nykyinen kannanarvio on 2 miljoonaa pesivää paria. Metsäkirviskannan arvellaan olleen suurimmillaan 1940-1950-luvuilla, jonka jälkeen kanta on taantunut. Vähenemisen arvellaan johtuvan muutoksista talvehtimis- ja muuttoalueiden olosuhteissa, koska sopivat elinympäristöt Suomessa ovat nykymetsätalouden myötä lisääntyneet.<ref name="atlas">{{Verkkoviite | Osoite = http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/metsäkirvinen | Nimeke = Lintuatlas | Viitattu = 9.2.2013}}</ref>
Metsäkirvinen on [[muuttolintu]], joka talvehti [[Afrikka|Afrikassa]]. Keväällä se palaa huhtikuun lopulta alkaen, ja syksyllä lähtee elo–syyskuussa. Muuttoaikoina laji liikkuu hajanaisissa parvissa. Muuttaa aamupäivisin. Parhaina syysmuuttopäivinä havaitaan tuhansia muuttavia metsäkirvisiä, muun muassa 24.8.2000 muutti [[Hanko|Hangon]] lintuaseman ohi 5&nbsp;771 yksilöä.
 
== Elinympäristö ==
Metsäkirvinen pesii kaikenlaisissa metsissä. Se suosii avoimia mäntymetsiä, hakkuuaukkoja ja rämeiden reunamia,<ref name="atlas"/><ref name="svensson"/> mutta välttää liian tiheitä ja sulkeutuneita metsiä.<ref name="laine"/>
Suosii avoimia [[mänty]]valtaisia metsiä, kuten kalliomänniköitä, mäntykankaita, [[harju]]ja, [[räme]]itä, siemenpuustoisia hakkuuaukeita ja harvoja sekametsiä. Viihtyy myös puustoisilla [[joki]]varsilla ja pellonreunametsissä. Muuttoaikoina myös kaikenlaisilla avomailla ja ulkosaariston luodoilla.
 
== Lisääntyminen ==
Metsäkirvisen pesä on maassa, varvikossakasvillisuuden tai mättäässäseassa. Muninta alkaatapahtuu Etelätouko-Suomessakesäkuussa. tavallisestiNaaras toukokuunmunii jälkipuoliskolla.3-6 Harmahtaviatummapilkkuista, pilkullisiapohjaväriltään [[muna|munia]]suuresti onvaihtelevaa tavallisestimunaa, 5.joita Naarasse hautoo noin12-14 2 viikkoavuorokautta. Kummatkin emot ruokkivat poikasia, jotka lähtevät pesästä ennen kuin ovat lentokykyisiä noin 1210 päivän ikäisinä. Emot huolehtivatruokkivat niistäpoikasia vielä parikaksi viikkoa tämän jälkeen. PesiiMetsäkirvinen pesii toisinaan kahdesti kesän aikana.<ref name="laine"/>
 
== Ravinto ==
Metsäkirvinen on [[insektivori|hyönteissyöjä]], joka syö myöshyönteisiä muitaja selkärangattomia kuten nilviäisiähämähäkkejä ja matojasyksyllä sekämyös siemeniä.<ref ja jyviä.name="laine"/>
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Metsäkirvinen”