Ero sivun ”Ajatushautomo” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Aiheesta muualla: Ylen uutinen eilen |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Ajatushautomo''', joskus myös '''ajatusmylly''' tai '''ajatuspaja''', ({{k-en|think tank}}) on tutkimuslaitos tai muu organisaatio, joka kehittää ideoita ja ehdotuksia poliittisten, taloudellisten tai sotilaallisten kysymysten ratkaisemiseksi. Ajatusmyllyt koostuvat yleensä korkean tason tutkimukselle omistautuneista yksilöistä, jotka hyödyntävät tiiviistä yhteistyöstä koituvia [[synergia]]etuja.
Think tankit ovat tulleet Eurooppaan Yhdysvalloista. Maailman suurimmissa think tankeissa voi olla satoja työntekijöitä; suomalaisissa keskimäärin pari kappaletta.<ref name="minimimi">Rantanen, Miska: Puolueiden ajatushautomot pohtivat minimimiehityksellä. Helsingin Sanomat 7.7.2008</ref> Useat kansalaisjärjestöt määrittelevät itsensä ''think and do -tankeiksi'', eli ne harjoittavat tutkimus- ja kehitystoimintaa.
== Ajatushautomot
Isossa-Britanniassa alkoi 1990-luvulla ajatushautomojen toinen aalto. Sen edustajat ovat puolueista riippumattomia, mutta määrittelevät usein itsensä keskusta-oikeistolaisiksi. Näitä ovat muun muassa [[IPPR]], [[Demos UK]], [[Young Foundation]] ja [[New Economics Foundation]]. Maassa toimii myös useita kansalaisjärjestöjä, jotka määrittelevät itsensä ''think and do -tankeiksi'', eli ne harjoittavat tutkimus- ja kehitystoimintaa.▼
Yhdysvalloissa toimii satoja itsenäisiä tutkimuslaitoksia, jotka ovat usein erilaisten intressiryhmien rahoittamia.
▲
▲USA:ssa toimii satoja itsenäisiä tutkimuslaitoksia, jotka ovat usein erilaisten intressiryhmien rahoittamia. Tunnetuimpia laitoksia ovat markkinoiden vapautta ajava American Enterprise Institute, konservatiivinen Heritage ja liberaalimpia kantoja ottava Brookings. Yhdysvaltalaiset ''think tankit'' ovat usein sidoksissa joko republikaaneihin tai demokraatteihin, joskin on olemassa myös itsenäisiä laitoksia.
Saksalainen [[Heinrich-Böll-säätiö]] on vihreä think tank. Sillä on lähes 200 työntekijää.<ref>[http://www.vihrealanka.fi/node/1367 Vhreälanka.fi] Ajatusten iso paja. 2.2.2007</ref> Saksan sosialidemokraatteja lähellä olevalla [[Friedrich-Ebert-
[[Ruotsi]]ssa toimiva mm. työväenliikkeen ''Arbetarrörelsens Tankesmedja'', itsenäinen yleisvasemmistolainen ''Arenagruppen'' ja [[vasemmisto|puna]][[vihreä liike|vihreä]] ''Cogito''. Cogitolla on yksi palkattu työntekijä, koordinaattori. Ajatustyötä tekee kahdeksanjäseninen hallitus. Cogito on julkaissut raportteja työn tarpeesta, ympäristöuudistusten vastustuksesta ja [[feminismi]]stä.<ref>[http://www.vihrealanka.fi/node/1364 Vihreälanka.fi] ▼
▲[[Ruotsi]]ssa toimiva mm. työväenliikkeen
Eurooppapuolueiden lähelle on perustettu ajatuspajoja, mm. sosialdemokraattien [[Foundation for European Progressive Studies
▲Saksan sosialidemokraatteja lähellä olevalla Friedrich-Ebert-Stiftungilla on reilu 600 työntekijää, joista yli sata ulkomaantoimistoissaan ja noin 120 miljoonan euron vuosibudjetti.<ref>[http://library.fes.de/pdf-files/fes/03208/jb-2008.pdf]</ref>
=== Suomessa ===▼
▲Eurooppapuolueiden lähelle on perustettu ajatuspajoja, mm. sosialdemokraattien Foundation for European Progressive Studies[http://www.feps-europe.eu] ja konservatiivien Centre for European Studies [http://www.thinkingeurope.eu].
Suomessa on sekä valtion valtio, elinkeinoelämän ja säätiöiden tuella että projektirahoituksella toimivia ajatushautomoita. [[Elinkeinoelämän valtuuskunta]] Eva edustaa näkyvästi yritysmaailman maailmankuvaa elinkeinoelämän rahoilla. Suomen kaksikielistä kulttuuria puolustava [[Magma]] toimii ruotsinkielisten säätiöiden tuen turvin, ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmaa korostava [[Demos Helsinki]] on vakiinnuttanut paikkansa itse hankkimallaan projektirahoituksella.<ref>[http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Ajatushautomoiden+idea+on+h%C3%A4m%C3%A4rtym%C3%A4ss%C3%A4/a1338688536077 hs.fi] Vieraskynä: Ajatushautomoiden idea on hämärtymässä 4.6.2012 </ref>▼
Suomessa valtio ryhtyi tukemaan ajatushautomoita vuonna 2005, jonka jälkeen puolueet alkoivat perustaa niitä. Valtion tuen määrä on pysynyt 500 000 eurossa. Ainakaan tähän mennessä ajatushautomoista valtion tuella toimivat ja puolueita lähellä olevat eivät ole täyttäneet niihin kohdistuneita odotuksia. Vaikka useissa ajatushautomoissa on tehty aatepohjalta ponnistavaa tutkimus- ja selvitystyötä, koottu julkaisuja ja järjestetty keskustelutilaisuuksia, hautomoista ei ole tullut yleisen yhteiskunnallisen keskustelun moottoreita. Näin ajatushautomoiden julkaisut ja tilaisuudet ylittävät joskus uutiskynnyksen ja herättävät toisinaan yleistä kiinnostusta, mutta ensisijaisesti ne puhuttelevat oman puolueen aktiiveja.
▲== Suomessa ==
▲Suomessa on sekä valtion valtio, elinkeinoelämän ja säätiöiden tuella että projektirahoituksella toimivia ajatushautomoita. [[Elinkeinoelämän valtuuskunta]] Eva edustaa näkyvästi yritysmaailman maailmankuvaa elinkeinoelämän rahoilla. Suomen kaksikielistä kulttuuria puolustava [[Magma]] toimii ruotsinkielisten säätiöiden tuen turvin, ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmaa korostava [[Demos Helsinki]] on vakiinnuttanut paikkansa itse hankkimallaan projektirahoituksella.<ref>[http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Ajatushautomoiden+idea+on+h%C3%A4m%C3%A4rtym%C3%A4ss%C3%A4/a1338688536077 hs.fi]
Vieraskynä: Ajatushautomoiden idea on hämärtymässä 4.6.2012 </ref>
Yksi suomalaisten ajatuspajojen menestyneimmistä tuotteista on [[
▲Suomessa valtio ryhtyi tukemaan ajatushautomoita vuonna 2005, jonka jälkeen puolueet alkoivat perustaa niitä. Valtion tuen määrä on pysynyt 500 000 eurossa. Ainakaan tähän mennessä ajatushautomoista valtion tuella toimivat ja puolueita lähellä olevat eivät ole täyttäneet niihin kohdistuneita odotuksia. Vaikka useissa ajatushautomoissa on tehty aatepohjalta ponnistavaa tutkimus- ja selvitystyötä, koottu julkaisuja ja järjestetty keskustelutilaisuuksia, hautomoista ei ole tullut yleisen yhteiskunnallisen keskustelun moottoreita. Näin ajatushautomoiden julkaisut ja tilaisuudet ylittävät joskus uutiskynnyksen ja herättävät toisinaan yleistä kiinnostusta, mutta ensisijaisesti ne puhuttelevat oman puolueen aktiiveja. <ref>[http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Ajatushautomoiden+idea+on+h%C3%A4m%C3%A4rtym%C3%A4ss%C3%A4/a1338688536077 hs.fi]
▲Yksi suomalaisten ajatuspajojen menestyneimmistä tuotteista on [[Ajatuspaja_e2|e2:n]] järjestämät ''Lunchbreaking news'' -nimiset keskustelutilaisuudet<ref name="minimimi" />. [[Vasemmistofoorumi|Vasemmistofoorumin]] tuottama, keväällä 2008 julkaistu General Intellect -osuuskunnan kirja "Vasemmisto etsii työtä" (Like, 292 s.) herätti laajalti huomiota. Kirja käsittelee vasemmiston uudistumistarvetta jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa tuotanto on tietointensiivistä, työ on laajentunut kaikkialle ja työväki ei enää ole kulttuurisesti yhtenäinen ryhmä. Vasemmistofoorumi on kesään 2011 mennessä tuottanut itse yhteensä viisi kirjaa, jotka ovat ilmestyneet kaupallisten kustantajien julkaisemina; lisäksi Vasemmistofoorumi on keväällä 2010 käynnistänyt tieteellis-yhteiskunnallisen Peruste-aikakauskirjan julkaisemisen. Perusteesta on kesään 2011 mennessä ilmestynyt kolme teemanumeroa: Omistus, Arvo ja Puolue.
[[Markku Pyykkölä]]n mukaan "Näin pienillä resursseilla ei päästä julkisille mielipidemarkkinoille."<ref name="minimimi" /> [[Ruurik Holm]]in mukaan "Kolmen suurimman puolueen think tankien valtionrahoitus on kohtuullisella tasolla, mutta pienemmät eivät pärjää alkuunkaan. Tämä on demokratian kannalta ongelma."<ref name="minimimi" /> [[Karina Jutila]]n mukaan Suomessa on markkinoita enintään 2-3:lle think tankille.<ref name="minimimi" />
|