Ero sivun ”Ajatushautomo” versioiden välillä

109 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (→‎Aiheesta muualla: Ylen uutinen eilen)
'''Ajatushautomo''', joskus myös '''ajatusmylly''' tai '''ajatuspaja''', ({{k-en|think tank}}) on tutkimuslaitos tai muu organisaatio, joka kehittää ideoita ja ehdotuksia poliittisten, taloudellisten tai sotilaallisten kysymysten ratkaisemiseksi. Ajatusmyllyt koostuvat yleensä korkean tason tutkimukselle omistautuneista yksilöistä, jotka hyödyntävät tiiviistä yhteistyöstä koituvia [[synergia]]etuja.
 
Think tankit ovat tulleet Eurooppaan Yhdysvalloista. Maailman suurimmissa think tankeissa voi olla satoja työntekijöitä; suomalaisissa keskimäärin pari kappaletta.<ref name="minimimi">Rantanen, Miska: Puolueiden ajatushautomot pohtivat minimimiehityksellä. Helsingin Sanomat 7.7.2008</ref> Useat kansalaisjärjestöt määrittelevät itsensä ''think and do -tankeiksi'', eli ne harjoittavat tutkimus- ja kehitystoimintaa.
 
== Ajatushautomot maailmallaeri maissa ==
Isossa-Britanniassa alkoi 1990-luvulla ajatushautomojen toinen aalto. Sen edustajat ovat puolueista riippumattomia, mutta määrittelevät usein itsensä keskusta-oikeistolaisiksi. Näitä ovat muun muassa [[IPPR]], [[Demos UK]], [[Young Foundation]] ja [[New Economics Foundation]]. Maassa toimii myös useita kansalaisjärjestöjä, jotka määrittelevät itsensä ''think and do -tankeiksi'', eli ne harjoittavat tutkimus- ja kehitystoimintaa.
 
Yhdysvalloissa toimii satoja itsenäisiä tutkimuslaitoksia, jotka ovat usein erilaisten intressiryhmien rahoittamia.
Think and do -tankiksi itsensä määrittelee mm. amerikkalainen [[Rocky Mountain Institute]].<ref>[http://www.rmi.org/]</ref>
USA:ssaAjatuspajoilla toimiion satojaollut itsenäisiävuosikymmenten tutkimuslaitoksia,ajan jotkamerkittävä ovatrooli useinamerikkalaisessa erilaistenyhteiskunnallisessa intressiryhmienkeskustelussa ja rahoittamiapäätöstenteossa.{{lähde}} Tunnetuimpia laitoksia ovat markkinoiden vapautta ajava [[American Enterprise Institute]], konservatiivinen [[Heritage (ajatushautomo)|Heritage]] ja liberaalimpia kantoja ottava [[Brookings]]. Yhdysvaltalaiset ''think tankit'' ovat usein sidoksissa joko republikaaneihin tai demokraatteihin, joskin on olemassa myös itsenäisiä laitoksia. Think and do -tankiksi itsensä määrittelee mm. amerikkalainen [[Rocky Mountain Institute]].<ref>[http://www.rmi.org/]</ref>
 
Isossa-Britanniassa alkoi 1990-luvulla ajatushautomojen toinen aalto. Sen edustajat ovat puolueista riippumattomia, mutta määrittelevät usein itsensä keskusta-oikeistolaisiksi. Näitä ovat muun muassa [[IPPR]], [[Demos UK]], [[Young Foundation]] ja [[New Economics Foundation]]. Maassa toimii myös useita kansalaisjärjestöjä, jotka määrittelevät itsensä ''think and do -tankeiksi'', eli ne harjoittavat tutkimus- ja kehitystoimintaatankkia.
USA:ssa toimii satoja itsenäisiä tutkimuslaitoksia, jotka ovat usein erilaisten intressiryhmien rahoittamia. Tunnetuimpia laitoksia ovat markkinoiden vapautta ajava American Enterprise Institute, konservatiivinen Heritage ja liberaalimpia kantoja ottava Brookings. Yhdysvaltalaiset ''think tankit'' ovat usein sidoksissa joko republikaaneihin tai demokraatteihin, joskin on olemassa myös itsenäisiä laitoksia.
USA:ssa think tankeilla on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöstenteossa.{{lähde}}
 
Saksalainen [[Heinrich-Böll-säätiö]] on vihreä think tank. Sillä on lähes 200 työntekijää.<ref>[http://www.vihrealanka.fi/node/1367 Vhreälanka.fi] Ajatusten iso paja. 2.2.2007</ref> Saksan sosialidemokraatteja lähellä olevalla [[Friedrich-Ebert-StiftungillaStiftung]]illa on reilu 600 työntekijää, joista yli sata ulkomaantoimistoissaan ja noin 120 miljoonan euron vuosibudjetti.<ref>[http://library.fes.de/pdf-files/fes/03208/jb-2008.pdf]</ref>
[[Ruotsi]]ssa toimiva mm. työväenliikkeen ''Arbetarrörelsens Tankesmedja'', itsenäinen yleisvasemmistolainen ''Arenagruppen'' ja [[vasemmisto|puna]][[vihreä liike|vihreä]] ''Cogito''. Cogitolla on yksi palkattu työntekijä, koordinaattori. Ajatustyötä tekee kahdeksanjäseninen hallitus. Cogito on julkaissut raportteja työn tarpeesta, ympäristöuudistusten vastustuksesta ja [[feminismi]]stä.<ref>[http://www.vihrealanka.fi/node/1364 Vihreälanka.fi]
Materialismin murtaja. 2.2.2007</ref> Arbetarrörelsens Tankesmedja osallistuu julkiseen keskusteluun, järjestää seminaareja ja julkaisee raportteja ja politiikkasuosituksia mm. koulutus-, vero- ja työmarkkuinapolitiikasta[http://www.arbetarrorelsenstankesmedja.se]
 
[[Ruotsi]]ssa toimiva mm. työväenliikkeen ''[[Arbetarrörelsens Tankesmedja'']], itsenäinen yleisvasemmistolainen ''[[Arenagruppen'']] ja [[vasemmistopunavihreys|punapunavihreä]] [[vihreä liike|vihreäCogito]] ''Cogito''. Cogitolla on yksi palkattu työntekijä, koordinaattori. Ajatustyötä tekee kahdeksanjäseninen hallitus. Cogito on julkaissut raportteja työn tarpeesta, ympäristöuudistusten vastustuksesta ja [[feminismi]]stä.<ref>[http://www.vihrealanka.fi/node/1364 Vihreälanka.fi] Materialismin murtaja. 2.2.2007</ref> Arbetarrörelsens Tankesmedja osallistuu julkiseen keskusteluun, järjestää seminaareja ja julkaisee raportteja ja politiikkasuosituksia mm. koulutus-, vero- ja työmarkkuinapolitiikasta.
Saksalainen ''Heinrich-Böll-säätiö'' on [[vihreä liike|vihreä]], "mutta itsenäinen" think tank. Sillä on lähes 200 työntekijää.<ref>[http://www.vihrealanka.fi/node/1367 Vhreälanka.fi] Ajatusten iso paja. 2.2.2007</ref>
 
Eurooppapuolueiden lähelle on perustettu ajatuspajoja, mm. sosialdemokraattien [[Foundation for European Progressive Studies[http://www.feps-europe.eu]] ja konservatiivien [[Centre for European Studies [http://www.thinkingeurope.eu]].
Saksan sosialidemokraatteja lähellä olevalla Friedrich-Ebert-Stiftungilla on reilu 600 työntekijää, joista yli sata ulkomaantoimistoissaan ja noin 120 miljoonan euron vuosibudjetti.<ref>[http://library.fes.de/pdf-files/fes/03208/jb-2008.pdf]</ref>
 
=== Suomessa ===
Eurooppapuolueiden lähelle on perustettu ajatuspajoja, mm. sosialdemokraattien Foundation for European Progressive Studies[http://www.feps-europe.eu] ja konservatiivien Centre for European Studies [http://www.thinkingeurope.eu].
Suomessa on sekä valtion valtio, elinkeinoelämän ja säätiöiden tuella että projektirahoituksella toimivia ajatushautomoita. [[Elinkeinoelämän valtuuskunta]] Eva edus­taa nä­ky­väs­ti yri­tys­maail­man maail­man­ku­vaa elin­kei­no­elä­män ra­hoil­la. Suo­men kak­si­kie­lis­tä kult­tuu­ria puo­lus­ta­va [[Mag­ma]] toi­mii ruot­sin­kie­lis­ten sää­tiöi­den tuen tur­vin, ja kan­sa­lais­yh­teis­kun­nan nä­kö­kul­maa ko­ros­ta­va [[De­mos Hel­sin­ki]] on va­kiin­nut­ta­nut paik­kan­sa it­se hank­ki­mal­laan pro­jek­ti­ra­hoi­tuk­sel­la.<ref>[http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Ajatushautomoiden+idea+on+h%C3%A4m%C3%A4rtym%C3%A4ss%C3%A4/a1338688536077 hs.fi] Vieraskynä: Ajatushautomoiden idea on hämärtymässä 4.6.2012 </ref>
 
Suomessa valtio ryhtyi tukemaan ajatushautomoita vuonna 2005, jonka jälkeen puolueet alkoivat perustaa niitä. Valtion tuen määrä on pysynyt 500 000 eurossa. Ai­na­kaan tä­hän men­nes­sä ajatushautomoista valtion tuella toimivat ja puolueita lähellä olevat ei­vät ole täyt­tä­neet nii­hin koh­dis­tu­nei­ta odo­tuk­sia. Vaik­ka useis­sa aja­tus­hau­to­mois­sa on teh­ty aa­te­poh­jal­ta pon­nis­ta­vaa tut­ki­mus- ja sel­vi­tys­työ­tä, koot­tu jul­kai­su­ja ja jär­jes­tet­ty kes­kus­te­lu­ti­lai­suuk­sia, hau­to­mois­ta ei ole tul­lut ylei­sen yh­teis­kun­nal­li­sen kes­kus­te­lun moot­to­rei­ta. Näin aja­tus­hau­to­moi­den jul­kai­sut ja ti­lai­suu­det ylit­tä­vät jos­kus uu­tis­kyn­nyk­sen ja he­rät­tä­vät toi­si­naan yleis­tä kiin­nos­tus­ta, mut­ta en­si­si­jai­ses­ti ne pu­hut­te­le­vat oman puo­lueen ak­tii­ve­ja. <ref>[http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Ajatushautomoiden+idea+on+h%C3%A4m%C3%A4rtym%C3%A4ss%C3%A4/a1338688536077 hs.fi]
== Suomessa ==
Suomessa on sekä valtion valtio, elinkeinoelämän ja säätiöiden tuella että projektirahoituksella toimivia ajatushautomoita. [[Elinkeinoelämän valtuuskunta]] Eva edus­taa nä­ky­väs­ti yri­tys­maail­man maail­man­ku­vaa elin­kei­no­elä­män ra­hoil­la. Suo­men kak­si­kie­lis­tä kult­tuu­ria puo­lus­ta­va [[Mag­ma]] toi­mii ruot­sin­kie­lis­ten sää­tiöi­den tuen tur­vin, ja kan­sa­lais­yh­teis­kun­nan nä­kö­kul­maa ko­ros­ta­va [[De­mos Hel­sin­ki]] on va­kiin­nut­ta­nut paik­kan­sa it­se hank­ki­mal­laan pro­jek­ti­ra­hoi­tuk­sel­la.<ref>[http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Ajatushautomoiden+idea+on+h%C3%A4m%C3%A4rtym%C3%A4ss%C3%A4/a1338688536077 hs.fi]
Vieraskynä: Ajatushautomoiden idea on hämärtymässä 4.6.2012 </ref>
 
Yksi suomalaisten ajatuspajojen menestyneimmistä tuotteista on [[Ajatuspaja_e2Ajatuspaja e2|e2:n]] järjestämät ''Lunchbreaking news'' -nimiset keskustelutilaisuudet<ref name="minimimi" />. [[Vasemmistofoorumi|Vasemmistofoorumin]] tuottama, keväällä 2008 julkaistu General Intellect -osuuskunnan kirja "''Vasemmisto etsii työtä"'' (Like, 292 s.2008) herätti laajalti huomiota. Kirja käsittelee vasemmiston uudistumistarvetta jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa tuotanto on tietointensiivistä, työ on laajentunut kaikkialle ja työväki ei enää ole kulttuurisesti yhtenäinen ryhmä. Vasemmistofoorumi on kesään 2011 mennessä tuottanut itse yhteensä viisi kirjaa, jotka ovat ilmestyneet kaupallisten kustantajien julkaisemina; lisäksi Vasemmistofoorumi on keväällä 2010 käynnistänyt tieteellis-yhteiskunnallisen Peruste-aikakauskirjan julkaisemisen. Perusteesta on kesään 2011 mennessä ilmestynyt kolme teemanumeroa: Omistus, Arvo ja Puolue.
Suomessa valtio ryhtyi tukemaan ajatushautomoita vuonna 2005, jonka jälkeen puolueet alkoivat perustaa niitä. Valtion tuen määrä on pysynyt 500 000 eurossa. Ai­na­kaan tä­hän men­nes­sä ajatushautomoista valtion tuella toimivat ja puolueita lähellä olevat ei­vät ole täyt­tä­neet nii­hin koh­dis­tu­nei­ta odo­tuk­sia. Vaik­ka useis­sa aja­tus­hau­to­mois­sa on teh­ty aa­te­poh­jal­ta pon­nis­ta­vaa tut­ki­mus- ja sel­vi­tys­työ­tä, koot­tu jul­kai­su­ja ja jär­jes­tet­ty kes­kus­te­lu­ti­lai­suuk­sia, hau­to­mois­ta ei ole tul­lut ylei­sen yh­teis­kun­nal­li­sen kes­kus­te­lun moot­to­rei­ta. Näin aja­tus­hau­to­moi­den jul­kai­sut ja ti­lai­suu­det ylit­tä­vät jos­kus uu­tis­kyn­nyk­sen ja he­rät­tä­vät toi­si­naan yleis­tä kiin­nos­tus­ta, mut­ta en­si­si­jai­ses­ti ne pu­hut­te­le­vat oman puo­lueen ak­tii­ve­ja. <ref>[http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Ajatushautomoiden+idea+on+h%C3%A4m%C3%A4rtym%C3%A4ss%C3%A4/a1338688536077 hs.fi]
Vieraskynä: Ajatushautomoiden idea on hämärtymässä 4.6.2012 </ref>
 
Yksi suomalaisten ajatuspajojen menestyneimmistä tuotteista on [[Ajatuspaja_e2|e2:n]] järjestämät ''Lunchbreaking news'' -nimiset keskustelutilaisuudet<ref name="minimimi" />. [[Vasemmistofoorumi|Vasemmistofoorumin]] tuottama, keväällä 2008 julkaistu General Intellect -osuuskunnan kirja "Vasemmisto etsii työtä" (Like, 292 s.) herätti laajalti huomiota. Kirja käsittelee vasemmiston uudistumistarvetta jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa tuotanto on tietointensiivistä, työ on laajentunut kaikkialle ja työväki ei enää ole kulttuurisesti yhtenäinen ryhmä. Vasemmistofoorumi on kesään 2011 mennessä tuottanut itse yhteensä viisi kirjaa, jotka ovat ilmestyneet kaupallisten kustantajien julkaisemina; lisäksi Vasemmistofoorumi on keväällä 2010 käynnistänyt tieteellis-yhteiskunnallisen Peruste-aikakauskirjan julkaisemisen. Perusteesta on kesään 2011 mennessä ilmestynyt kolme teemanumeroa: Omistus, Arvo ja Puolue.
 
[[Markku Pyykkölä]]n mukaan "Näin pienillä resursseilla ei päästä julkisille mielipidemarkkinoille."<ref name="minimimi" /> [[Ruurik Holm]]in mukaan "Kolmen suurimman puolueen think tankien valtionrahoitus on kohtuullisella tasolla, mutta pienemmät eivät pärjää alkuunkaan. Tämä on demokratian kannalta ongelma."<ref name="minimimi" /> [[Karina Jutila]]n mukaan Suomessa on markkinoita enintään 2-3:lle think tankille.<ref name="minimimi" />
17 366

muokkausta