Ero sivun ”Kyyrölä (Viipurin lääni)” versioiden välillä

Karjalankannaksen siirryttyä [[Uudenkaupungin rauha]]ssa 1721 [[Venäjän keisarikunta|Venäjälle]] Kyyrölän lahjoitusmaahovin omistaja Grigori Tšernyšev siirrätti autioituneille tiloille 29 [[maaorja]]perhettä Venäjältä [[Jaroslavl]]in ja [[Kostroma]]n alueilta. He juurtuivat näille uusille asuinsijoilleen ja muodostivat oman yhdyskuntansa. He olivat [[ortodoksinen kirkko|ortodokseja]] ja säilyttivät kielensä, tapansa ja perinteensä senkin jälkeen kun alueesta tuli osa [[Suomen suuriruhtinaskunta]]a 1812 ja edelleen itsenäistä Suomea 1917. Se oli Suomen suurin yhtenäinen [[venäjän kieli|venäjänkielinen]] asutus.

 

 

Itsenäisyyden aikanakin kylien väestö oli mieleltään suomalaista. Miehet taistelivat [[Suomen armeija]]ssa. Heitä kaatui sodassa 47. Kyyrölään [[sankarihautausmaa]]lle on haudattu 25 sodassa kaatunutta. Sotien jälkeen kyyröläläiset asutettiin etupäässä [[Hämeenlinna]]n seudulle. Hämeenlinnan [[Ruununmylly]]n kylässä heitä oli ja on edelleen niin runsaasti, että eräästä Ruununmyllyn sivukylästä käytetään nimitystä ''Pikku-Moskova''. Tunnettu kyyröläisten jälkeläinen on ministeri [[Tarja Filatov]].<ref>[https://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:qEIDWnt51d0J:www.hameenlinna-evl.fi/portal/kotikirkko-lehti/2009/1_2009/+&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESgretK_Q_l5BAuXAcGFjFPJ8_zw-7-XxICRsnjusJBcnezd9w-X1I67YyP3yGjDUCvorL6dHGOHNHxxdHFzm6k2YyNxQ9b-1EXbYVDJctg37-exf0Pya2h9QFdAQz9eInMKRUHu&sig=AHIEtbTcKWycVYYNHSg-ewP-ctOmaPHEZA Kotikirkko 2009, viitattu 22.8.2012]</ref>