Ero sivun ”Nenetsia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2+) (Botti muutti kielilinkin pt:Nenetsia muotoon pt:Nenétsia
+ alueen BKT (2010) Venäjän tilastoviranomaisen mukaan+ OpenStreetMapin mukaan tie Komista on jo olemassa
Rivi 46:
|väestötiheys = 0,24 as./km²
|kielet = [[nenetsin kieli|nenetsi]] ja [[venäjän kieli|venäjä]]
|bkt = 145 750,1 (milj. <code>[[ISO 4217|RUB]]</code>)<ref name="BKT-RU-19982010"/>
|bkt_vuosi = 2010
|bkt_asukasta_kohti = 3 462,820 (kRUB),<br> noin 84 831 (EUR)<ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/>
|hdi =
|hdi_vuosi =
Rivi 449:
[[Tiedosto:Airport-narjan-mar.jpg|thumb|left|210px|Narjan-Marin lentoasema vuonna 2005]]
Nenetsian talous perustuu erityisesti [[öljy]]n- ja [[maakaasu]]n tuotantoon, jotka tuottavat 90% piirikunnan tuloista. Alueen öljy- ja kaasuvarojen aktiivinen tutkiminen alkoi 1960-luvulla. Nykyään piirikunnasta ja sen edustan merialueilta tunnetaan yli 80 öljy- tai kaasukenttää. Erityisen merkittävää on öljyntalous; kaasuntuotanto on vähäistä. Öljyntuotanto alkoi jo muutamilla kentillä jo 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa, mutta vasta 2000-luvun alussa se kasvoi merkittävästi. Suuri osa alueen kentistä on vielä hyödyntämättä. Vuoteen 2002 mennessä alueelta oli pumpattu 34,5 miljoonaa tonnia öljyä. Alueen öljykenttien varannoiksi on arvioitu 1100 miljoonaa tonnia.<ref name="IPY-NenetsAO-Facts"/>
 
Venäjän tilastokeskuksen Rosstatin mukaan Nenetsian osuus maan [[bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]] oli vuonna 2010 yhteensä 145,8 miljardia ruplaa, mikä vastasi 0,4 prosenttia koko Venäjän BKT:stä.<ref name="BKT-RU-19982010"/> Koska alueella asui saman vuoden väestönlaskennan mukaan pysyvästi vain runsas 42 tuhatta henkeä (kaasu- ja öljytyöläiset eivät ole pääsääntöisesti mukana, koskahe ovat yleensä kirjoilla muualla), laskennallinen BKT henkeä kohti määritelty nousi Nenetsien autonomisessa piirikunnassa maan korkeimmaksi eli 3 469 tuhanteen ruplaan henkeä kohden (noin 84 831 EUR).<ref name="BKT-RU-19982010"/><ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/>
 
Piirikunnassa harjoitetaan myös [[porotalous|porotaloutta]], [[kalastus]]ta, turkiseläinten pyyntiä- ja tarhausta, hylkeen pyyntiä sekä elintarvike- ja sahateollisuutta. Piirikunnassa arvioitiin olevan noin 157 000 poroa vuonna 2007. Porotaloutta harjoitetaan osaksi neuvostoajalta periytyvissä poroprikaateissa tai niiden seuraajayhteisöissä. Alueella on noin 20 porotilaa tai -yhteisöä; poronhoidon parissa työskenteli kuitenkin vain noin 900 henkeä vuonna 2004. Heistä moni oli etniseltä taustaltaan alueen alkuperäisväestöä. Porojen laidunmaat ovat osaksi Komin alueella. Porotaloutta tuetaan taloudellisesti.<ref name="IPY-NenetsAO-Facts"/> Porotaloudessa työskentelevät hankivat tuloja osallistumalla myös kaupalliseen kalastukseen, joka on pääosin muiden kuin alueen alkuperäisväestön hallinnassa.<ref name="IPY-NenetsAO-Facts"/> Karjanhoito ja vähäinen maanviljely tuottaa meijerituotteita ja perunoita sekä kasvihuonetuotteita. {{lähde}}
 
Narjan-Marin läheisyydessä on maanteitä, mutta piirikunnan maantieverkko on ollut pitkään erillään Venäjän muusta maantieverkosta.<ref name="Automobil Atlas Rossija"/> Ympärivuotisesti liikennöitävä maantieverkko ulottuuulottui aiemmin [[Komin tasavalta|Komin tasavallan]] [[Usinsk]]in suunnalta alueen etelä- ja keskiosien öljyntuotantokentille, esimerkiksi [[Harjaginski]]n (Harjagan) työtaajamaan, jossa [[Lukoil]]in, [[Total]]in ja muiden öljy-yhtiöiden työntekijät myös majoittuvat. Narjan-Marista lähtevä tie ulottuuulottui puolestaan itään piirikunnan keskiosien suuntaan. Komin kanssa tehtyjen hankesuunnitelmien mukaan vuoteen 2025 mennessä ympärivuotinen maantieyhteys aiotaan ulottaa Nenetsiaan rakentamalla osin kokonaan kantatietä osin [[ikirouta|ikiroudan]] yli välille [[Syktyvkar]]– [[Petšora (kaupunki)|Petšora]]– [[Usinsk]]– Nenetsian Narjan-Mar. Suuren tiesuunnitelman perustelujen mukaan mukaan 174 kylää tai muuta taajamaa ja jopa 500 000 henkeä pääsisi näin Komista ja lähialueilta ympärivuotisen tieyhteyden piiriin.<ref name="KomiInvestments"/> Uusien digitaalisten karttojen mukaan jonkinlainen tieyhteys Komin tasavallan Usinskista olisi kuitenkin jo olemassa Narjan-Mariin (esimerkiksi [[OpenStreetMap]]).
 
Liikenne tapahtuu yhä suurelta osin vesi- ja ilmateitse.<ref name="Kommersant-Nenetsia"/> Narjan-Marissa on kaupallinen lentoasema; pienempiä maapohjaisia kiitoteitä on useilla paikkakunnilla. Ilmaliikenteessä helikopterit ovat keskeinen kuljetusväline. Paikallisesti tärkeimmät yleissatamat sijaitsevat Narjan-Marissa ja Amdermassa.<ref name="Kommersant-Nenetsia"/> Rahtimääränsä puolesta alueen tärkein satama on kuitenkin merellä sijaitseva [[Lukoil]]-yhtiön [[Varandein öljyterminaali]].<ref name="Varandei1"/> Vuonna 2012 on otettu tuotantoon myös Barentsinmeren ensimmäinen arktinen [[öljynporauslautta]]; tämä [[Prirazlomnaja]]-öljyntuotantolautta (Приразломная) ja samannimisen kentän porausoikeudet kuuluvat valtiollisen [[Gazprom]]-konsernin tytäryritykselle (Gazprom neft shelf). Lautan tuotantosuunnitelmien toteutuessa siitä tulee rahtimääränsä puolesta yksi Nenetsian autonomisen piirikunnan suurimmista laivaliikenteen rahtauspisteistä.<ref name="Prirazlomnaja1"/><ref name="Prirazlomnaja2"/>
 
== Historia ==
Rivi 470 ⟶ 472:
 
<ref name="RuCensus2010_tab7">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.perepis-2010.ru/results_of_the_census/results-inform.php| Nimeke = Okontšatelnyje itogi Vserossijskoj perepisi naselenija 2010 goda. Natsionalnyi sostav nasalenija po subjektam Rossijskoi federatsii| Tekijä = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru| Tiedostomuoto = | Selite = Koko Venäjän kattava väestönlaskennan 2010 lopulliset tulokset. Väestöjakauma Venäjän federaation subjekteissa: [http://www.perepis-2010.ru/results_of_the_census/tab7.xls Taulukko 7 (MS Excel-taulukko)]| Julkaisu = | Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu = 6.11.2012 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
<ref name="BKT-RU-19982010">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/vvp/vrp98-10.xls| Nimeke = Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei)| Tekijä = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru | Selite = Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko) | Ajankohta =12.4.2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu =2013-01-27 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name="RUBtoEUR2010-12-31">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ecb.int/stats/exchange/eurofxref/html/eurofxref-graph-rub.en.html| Nimeke = Euro exchange rates RUB | Tekijä = | Selite = Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR | Ajankohta = Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31| Julkaisupaikka = | Julkaisija = European Central Bank, ecb.int| Viitattu =2013-01-27 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
<ref name="Automobil Atlas Rossija">Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. {{ru}}</ref>