Wikipedia

Ero sivun ”Tiedonhankintatutkimus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 126:
=== Wilson: Ammatillisen tiedonhankinnan yleismalli ===
 
Tom D. Wilson tutki sosiaalivirastoissa työskentelevien henkilöiden tiedontarpeita ja tiedonhankinnan tapoja. Tähän monivuotiseen empiiriseen tutkimukseen pohjautuen Wilson julkaisi ensimmäisen versionsa tiedonhankinnan mallista vuonna 1981.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.70</ref>
[[Timothy Wilson]] kehitti vuonna 1981 englantilaisessa sosiaalivirastossa toteutettuun empiiriseen tutkimukseen pohjautuvan ammatillisen tiedon hankinnan mallin. Mallissaan Wilson pyrkii huomioimaan tiedonhankintaan vaikuttavia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tekijöitä. Wilsonin mukaan tiedonhankintaa määrittävät fysiologisten, affektiivisten ja kognitiivisten tarpeiden tietty yhdistelmä. Jokaisen on tyydytettävä näihin kolmeen eri tarvekategoriaan kuuluvat perustarpeensa. Makrotasolla yksilön elämää taas määrittävät fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä lähtöisin olevat [[arvo]]t, [[normi]]t ja rooliodotukset.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 70–72.</ref>
 
Wilsonin mukaan ammatillista tiedon hankintaa eivät määritä tiedontarpeiksi kutsuttavat seikat, vaan yksilölliset kognitiiviset ja affektiiviset tarpeet, joiden tyydyttämiseen liittyy tiedonhankintaa. Yhteisöllisistä tekijöistä tärkeimpiä ovat työympäristön luonne ja henkilön rooli työelämässä. Tiedonhankintaan vaikuttavat välillisesti myös sosio-kulttuurinen ja poliittis-taloudellinen ympäristö. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi Wilsonin ammatillisen tiedonhankinnan mallissa kiinnitetään huomiota myös tiedonhankinnan esteisiin. Esteitä voivat olla mm. pitkä välimatka, aikapula, puutteellinen kielitaito ja taloudelliset esteet.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.71</ref> <ref>Ote informaatiosta. Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola 2010, s.96</ref>
 
Wilson laajensi malliaan 1990-luvun puolivälissä. Uudessa versiossa on hyödynnetty useamman tieteenalan havaintoja ja siihen on lisätty aiempaa enemmän komponentteja. Käsite "tiedontarve" on hyväksytty uudessa versiossa, mutta mallissa tiedontarpeen kokemus ei kuitenkaan välttämättä automaattisesti johda tiedonhankintaan. Wilsonin uudess mallissa tiedonhankintaan vaikuttavat muun muassa yksilön stressinhallinta, motivaatio, viitseliäisyys, pystyvyys, koulutustaso, ikäryhmä, ympäristötekijät sekä lähteestä saadun hyödyn suhde tiedonhankinnan edellyttämiin ponnistuksiin(riski-palkinto-teoria).<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.75-76</ref>
 
Wilsonin mukaan tiedonhankinta voi ilmentyä neljällä tavalla: passiivisessa tarkkailussa on kyse tiedon vastaanottamisesta tilanteissa, joissa sitä on sattumoisin tarjolla, esimerkiksi seurattaessa television iltauutisia. Passiivinen haku on kyseessä silloin, kun etsittäessä tietoa aiheesta A saadaan samalla tietoa myös aiheesta B, joka koetaan kiinnostavaksi muiden asioiden yhteydessä. Aktiivinen haku viittaa suunnitelmalliseen hakeutumiseen eri tiedonlähteille ja niiden systemaattiseen hyödyntämiseen. Jatkuva haku tarkoittaa toimintaympäristön jokapäiväistä seurantaa.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.76-77</ref>
 
Wilsonin mallia ei voida pitää lopullisena kuvauksena tiedonhankinnan eri ilmiöistä, vaan mallissa on vielä kehitettävää.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.77</ref>
 
=== Ellis: Tiedonhankinnan peruskomponentit ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedonhankintatutkimus”