Ero sivun ”Mangaani” versioiden välillä

'''Mangaani''' ({{k-la|Manganum}}) on [[alkuaine]], jonka [[kemiallinen merkki]] on '''Mn''', [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] 25 ja [[CAS-numero]] 7439-96-5. Mangaani kuuluu [[siirtymämetalli|siirtymämetalleihin]]. Mangaani on ulkonäöltään [[rauta]]a muistuttava harmaanvalkoinen [[metalli]]. Se on hyvin haurasta ja hapettuu helposti. Ruotsalainen [[Johan Gottlieb Gahn]] oli tiettävästi ensimmäinen, jonka onnistui eristää mangaanimetallia pyrolusiitista 1774.<ref name="HIST"/> Nimitys tulee latinan sanasta ''magnes'', joka tarkoittaa [[magneetti]]a. Mangaania sisältävä [[pyrolusiitti]] on hiukan magneettista.<ref name=HS>{{verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/25.html | Nimeke = Alkuainesarjan artikkeli mangaanista | Julkaisija = Helsingin sanomat | Viitattu = 29.11.2010}}</ref>

 

[[Kuva:Mangan 1-crop.jpg|left|thumb|Mangaania]]

Sellaisenaan mangaani on niin haurasta, ettei sillä ole käyttöä,<ref name=HS /> mutta siitä valmistetaan monia tärkeitä [[metalliseos|metalliseoksia]].

Mangaanipitoisia mineraaleja on käytetty väriaineena jo kivikaudella luolamaalauksissa, ja lasin värjäys mangaanilla tunnettiin jo muinaisessa Egyptissä.<ref name=HIST />

 

Mangaani on tärkeä osatekijä monissa aineenvaihduntaan osallistuvissa [[entsyymi|entsyymeissä]] sekä B1-[[vitamiini]]n muodostuksessa ja edistää mm. [[aivo]]jen, [[hermo]]jen ja [[lihas]]ten yhteistoimintaa. Vaikka sitä tarvitaan hyvin pieniä määriä, ihminen ei tule toimeen ilman sitä. Sitä saa kuitenkin riittävästi ravinnosta, eli ravintolisänä sitä ei tarvita. Sen merkitystä aineenvaihdunnassa ei vielä täysin tunneta.

 

Maankuoressa mangaania on 950 g/t. Suurimmat mangaanivarat ovat seuraavilla mailla: [[Venäjä]], [[Etelä-Afrikka]], [[Gabon]], [[Intia]], [[Kiina]], [[Australia]] ja [[Brasilia]].{{lähde}}

 

*[http://www.t3db.org/toxins/T3D0117 Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Manganese] {{en}}

*{{Isotopes Project|Mn|mangaanin}}

 

[[Luokka:Alkuaineet]]