Ero sivun ”Helikopteri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.3) (Botti muutti kielilinkin ckb:هەلیکۆپتەر muotoon ckb:ھەلیکۆپتەر |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 20:
Yhdysvalloissa [[Bell 47|Bell 47 -helikopteria]] rakennettiin yli 6000 kappaletta ja [[Bell 204/205|Bell 204/205 -mallia]] rakennettiin yli 13000 kappaletta. [[Bell 206|Bell 206 -mallia]] rakennettiin yli 8000 kappaletta. Sikorskyn vuoden 1953 [[Sikorsky S-56|S-56]] -mallin jälkeen hypättiin helikopterisuunnittelussa eteenpäin: vuonna 1957 Neuvostoliitossa lensi [[Mihail Mil]]in suunnittelema [[Mil Mi-6]], jossa oli kaksi 5500 hevosvoiman turbomoottoria ja 12 tonnin kantokyky. [[Frank Piasecki]] aloitti helikoptereiden kehittämisen 1941. Vuonna 1956 hänen yrityksensä nimi oli [[Vertol]], joka kehitti mallit [[CH-46 Sea Knight|CH-46]] (vuonna 1958) ja [[CH-47 Chinook]] (vuonna 1961). Vuonna 1977 Mil aloitti [[Mil Mi-26|Mil Mi-26:n]] testaamisen. Se kykeni kuljettamaan jo 22 tonnia lastia.<ref name=Gunston126>{{Kirjaviite | Tekijä=Gunston, Bill | Nimeke=History of Military Aviation |Sivu=126-127| Julkaisupaikka=Lontoo | Julkaisija=Hamlyn | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 0-600-60893-X}}</ref>
Asymmetrisen sodankäynnin sovellutusten syntymisen jälkeen helikopteria on erityisesti kehittänyt liike-elämän ilmailu{{Lähde}}. Esimerkiksi matka lentokentältä kaupungin keskustaan on ollut hyvä ajansäästön kohde. Kaasuturbiinikäyttöiset helikopterit ovat saavuttaneet suuren lentonopeuden ja avanneet helikopterilentoliikenteen käyttöä myös muutaman sadan kilometrin reiteille. Suuri nopeus toisaalta johtaa matkustusmukavuuden heikkenemiseen (tärinä), jonka takia markkinaa on pyritty laajentamaan liike-elämästä turisteihin{{Lähde}}. =)
== Rakenne ==
| |||