Ero sivun ”Oulun kauppaseura” versioiden välillä

* 1771-18101771–1810 eri puheenjohtajia (puheenjohtajakäytäntö oli kokouskohtainen)<ref name="OKS29" />

* 1811-18271811–1827 Iisak Carsrtröm<ref name="OKS175" />

* 1828-18431828–1843 J. F. Lundeman

* 1844-18521844–1852 Anders Nylander<ref name="OKS220" />

* 1853-18731853–1873 [[J. W. Snellman G:son]]<ref name="OKS232" />

* 1873-19151873–1915 eri puheenjohtajia (puheenjohtajakaudet olivat lyhyitä 1-4 vuotta)<ref name="OKS305" />

===Toimikausi 1771-18101771–1810===

Oulun kauppaseuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Efraim Wacklin. Ensimmäisenä toimintakautena mukana olevista kauppiassuvuista mainittakoon mm; Wacklinin, Engmanin, Nylanderin suvut. Vuonna [[1777]] päätettiin perustaa Oulun tervahovi<ref name="OKS88" />. [[1778]] Perustettiin [[Merimieshuone]]. Oulun Kauppaseura toimi perustamisen jälkeen Maistraatin alaisuudessa, mutta jo vuonna [[1800]] se toimi maistraatin nähden täysin riippumattomana. Kauppaseuran alkutaival ei ollut helppo. Takana oli [[1783]] päättynyt Yhdysvaltain vapaussota, joka oli tuottanut suuria voittoja kauppiaille. Edessä olevat sodat ajoivat Suomen lamaan. [[Kustaa III:n sota]] oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta [[1788]] elokuuhun [[1790]]. Sota ei koskettanut suoranaisesti Oulua, mutta tuona ajanjaksona usea kauppias ajautui konkurssiin ulkomaankaupan lakattua. [[Suomen sota]] oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] ja [[Ruotsi]]n välinen sota, joka käytiin vuosina [[1808]]&ndash;[[1809]]1808–1809 <ref name="SS1" />. Tämä asetti Kauppaseurat aivan uuteen tilanteeseen. Aluksi Oulun Kauppaseura suhtautui uuteen miehittäjään hyvin vihamielisesti, mutta myöhemmin uusi valloittaja osoittautui uudeksi mahdollisuudeksi edistää ja uudistaa kaupankäyntiä<ref name="OUKA1" /><ref name="OUKA2" />. Vuonna [[1800]] perustettiin [[Kuusiluoto (Oulu)|Kuusiluotoon]] ruutimakasiini, joka myi aluksi ruutia mm. Oulun kaupungille ja [[Porvarikaarti]]lle.

===Toimikausi 1811-18271811–1827===

Toimintaan mukaan tulleista kauppiassuvuista mainittakoon Forsmanin, Franzénin, Höckertin, Niskan, Spolanderin suvut. [[1816]] päätettiin perustettiin ruoppauskassa ja -toimikunta. Ensimmäisenä johtajina toimivat C. F. Junnelius ja Johan Wickman. Vuonna [[1819]] keisari [[Aleksanteri I]] vieraili Oulussa. Keisarin matkareittinä oli Oulu-Kajaanin tervareittiin ja teollisuuteen tutustuminen. Kauppaseura asetti vierailua varten toimikunnan. Johtajaksi valittiin [[Erik Junnelius (1770–1831)|Erik Junnelius]], joka hankki retkeä varten 24 miestä ja 3 purtta. Retkikunnan johtajaksi valittiin kapteeni [[Johan Junnelius (1781–1859)|Johan Junnelius]] ja varapäälliköksi perämies Christian Svanljung<ref name="OKS191-193"/><ref name="Keisari1"/><ref name="keisari2"/>. Samana vuonna kauppaseura esitti ruoppauskassan toiminnan aloittamisesta anomuksen keisari Aleksanteri I:lle, joka vahvisti säännöt ja ruoppaustaksat<ref name="OKS184"/>. Vuonna [[1822]] kaupunkia kohtasi [[Oulun palo 1822|Oulun suurpalo]]. Usea kauppias kärsi suuria tuhoja, jotka jäivät korvaamatta vakuutuksien puuttuessa. Tulipalo ei vaurioittanut Toppilan sataman varastoja ja laivastoa.

===Toimikausi 1828-18431828–1843===

[[Vuonna 1828]] perustettiin Oulun läänin talousseura ja [[Oulun linna]]n raunioiden jäljelle jääneeseen osaan vuonna ruutikellari. [[1839]] perustettiin Oulun kauppiaiden eläkekassa, joka takasi mm. osakkaina olevien kauppiaiden eläkkeen sekä hukkuneiden jäsenien leskien eläkkeet. Kauppaseura antoi Anders Nylanderille vuonna [[1836]] tehtäväksi ostaa höyryalus Ouluun ja perustaa sille yhtiö. Alus saatiin vasta vuonna [[1839]] Ouluun. [[Höyrylaiva]] oli nimeltään [[S/S Uleåborg]] ja se oli valmistettu Ruotsissa. Sen ensimmäinen kapteeni oli Carl Ramberg, jonka jälkeen kapteenina toimi [[Johan Junnelius (1781–1859)|Johan Junnelius]]. Koska toiminta osoittautui tappiolliseksi laiva myytiin Turkuun, jossa se sai nimen S/S Union.

===Toimikausi 1844-18521844–1852===

Aiemmin Kauppaseuran suunnittelemasta kauppiaiden pankista ei tullut mitään. Sen sijaan vuonna [[1845]] Ouluun perustettiin Säästöpankki. Siinä olivat enemmistönä Oulun Kauppaseuran jäsenet. Vuoden [[1847]] luettelossa oli jäljellä ainoastaan kaksi Niskaa, kolme Nylanderia ja yksi Wacklin. Näiden tilalle tuli mm. useita Höckert ja [[Junnelius|Junneliuksen]] suvun edustajia<ref name="OKS221" />.

===Toimikausi 1853-18731853–1873===

Tätä ajanjaksoa sanotaan yhdeksi Oulun Kauppaseuran monivaiheisimmista ajanjaksoista. Ouluun perustettiin mm. uusi suolahuone, köydenpunomo. Kesällä [[1854]] syttyi [[Krimin sota]], josta käytettiin nimitystä [[Oolannin sota]]. [[englanti|Englantilais]] [[ranska]]lainen laivasto-osasto teki tuhoja myös Suomen rannikolla. Pohjoiseen irtautunut Englantilaisten laiva osaston 4 höyryfregattia; [[HMS Leopard (1850)|Leopard]], [[HMS Odin (1846)|Odin]], [[HMS Valorous (1851)|Valarous]] ja [[HMS Vulture (1843)|Vulture]], jotka saapuivat Ouluun 1. kesäkuuta. Laivaston komentaja Honway Plumridge määräsi poltettavaksi kaiken materiaalin, mitä voitiin käyttää sotatoimien hyväksi. Englantilaiset polttivat [[Oulun satama]]n rakennukset, Toppilan sataman varastot, [[tervahovi]]n, jolloin tervaa paloi tuhansia [[tynnyri|tynnyreitä]]. Englantilaiset polttivat myös 41 laivaa Oulun kauppalaivastosta, joka oli Turun jälkeen maan toiseksi suurin. Palon aikana Petter Henrik Junnelius neuvotteli Toppilassa englantilaisten kanssa, että nämä säästäisivät asuinrakennukset. Neuvottelun tuloksena ja Junneliuksen jatkotoimien avulla palo saatiin rajattua tervahovin alueelle. Tästä Kauppaseura palkitsi Junneliuksen<ref name="OKS251"/>. Krimin sodan jälkeen Suomessa myönnettiin valtionlainoja tuhoutuneen laivaston elvyttämiseksi. Vuonna [[1860]] Oulun kauppalaivasto kohosikin Suomen suurimmaksi laivastoksi. Kauppaseura antoi [[Johan Oldenburg]]ille suunniteltavaksi omistamansa [[Toppila|Toppilan tilan]] kaavoituksen [[1854]], josta se vuokrasi palstoja jäsenilleen. Näin syntyi Ouluun [[Toppilansalmen huvila-alue]]<ref name="niskala19"/>. Alueelle perustettiin useita tehtaita kuten mm. [[Toppilan Mallasjuomatehdas]] [[1862]], Toppilan höyrysaha jne. Kyseisellä aikajaksolla perustettiin myös Ouluun Kauppa- ja [[1875]] [[Oulun merikoulu]]. Oulun Kauppaseura teki useita ehdotuksia, silloista, salakuljetuksen ehkäisemisestä, avustuskohteista. Myös höyrylaivayhteydet avattiin Ouluun. [[Toppila]]n Kauppaseuran omistaman tilan vuokratontit yhdistettiin Oulun kaupunkiin.

===Toimikausi 1873-19151873–1915===

Vuonna [[1875]] tuli voimaan laki kunnallishallinnosta kaupungeissa. Kauppaseuran hallinnassa ollut Oulun satama siirtyi Oulun kaupungin viranomaisten hallintaan<ref name="OKS305" />. Vuonna [[1880]] tuli voimaan myös uusi elinkeinolainsäädäntö, joka poisti vanhan porvarioikeus-käsitteen. Täten myös elinkeinolupien myöntäminen siirtyi valtion hallinnon alaisuuteen kaupunkien viranomaisille<ref name="OKS305" />. Vuonna [[1915]] Oulun Kauppiaiden eläkekassa lopetti toimintansa. Suurien muutoksien myötä oli vaikeaa saada puheenjohtajia kauppaseuralle. Useiden kieltäytymisien ja vuoden mittaisten puheenjohtajakausien jälkeen Oulun Kauppaseuran toiminta lakkasi<ref name="OKS305" />. Oulun Kauppiaiden Eläkekassan karttuneita varoja on jaettu paikalliseen hyväntekeväisyyteen näihin päiviin asti. Viimeisenä toimintakautenaan mainittakoon jäsenten suvuista mm; Hammar, Sandelin, Åström.